Uutissuomalaisen debatti: Museoviraston pääjohtaja: Kulttuuriperintö on Suomen supervoima, jolla on uusia uhkia

Museokokoelmien digitalisointi olisi nyt elintärkeää. Veikkaustuottojen väheneminen ja julkisen talouden heikentyminen ovat uhka rahoitukselle.

Päivi Tuovinen

Museoviraston pääjohtajan Tiina Merisalon mukaan kulttuureihin ja historiaan tutustumisen kehittää myös empatiaa ja suhteellisuudentajua.
Museoviraston pääjohtajan Tiina Merisalon mukaan kulttuureihin ja historiaan tutustumisen kehittää myös empatiaa ja suhteellisuudentajua.

Kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan niitä menneisyydestä perittyjä, aineellisia tai aineettomia voimavaroja, jotka ihmisten mielestä kuvastavat heidän jatkuvasti muuttuvia arvojaan, uskomuksiaan, tietojaan ja perinteitään. Tähän kuuluu myös ympäristömme, joka on muotoutunut ihmisten ja paikkojen vuorovaikutuksessa.

Kulttuuriperintö on moninaista, kerroksellista ja muuttuvaa, eikä menneeseen jähmettynyt monoliitti.

Vuoden 2017 kulttuuriperintöbarometri kertoo, että suhtaudumme kulttuuriperintöön myönteisesti. Sen säilyttämistä pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä 87 prosenttia suomalaisista. Se nähdään oleellisena osana suomalaista identiteettiä, kulttuuriperinnöstä ollaan ylpeitä.

Silti vain alle puolet vastanneista on sitä mieltä, että kulttuuriperintö on osa omaa arkea tai identiteettiä. Kulttuuriperinnön merkitys on siis usein tiedostamatonta, vaikka se ympäröi meitä kaikin tavoin. Se on osa elämäämme, oli se sitten rakennettua ympäristöä, perinteisiä tapoja kuten saunaperinnettä tai joulutraditioita tai suhdetta luontoon.

Tutkimuksissa on osoitettu kulttuuriperinnön merkitys hyvinvoinnille. Koronavuosi on piirtänyt tämän aiempaa näkyvämmäksi: yhteisöllisten perinteiden ja lähiympäristön arvo on korostunut, kotimaan kulttuuri- ja retkeilykohteet on löydetty ja nähty uusin silmin.

Kyky ylläpitää ja edistää kokonaisvaltaisesti hyvinvointia, henkistä palautumiskykyä ja kriisinkestävyyttä onkin kulttuuriperinnön supervoima!

Kulttuuriperintö tarjoaa loputtomia mahdollisuuksia sivistymiseen, tutkimiseen ja viihtymiseen. Tiedollisia, oppimisen ja ymmärryksen kasvun elementtejä sisältävät elämykset tuottavat iloa ja lujittavat identiteettiä.

Kulttuuriperintö luo huomattavia välillisiä arvoja: sillä on vaikutuksia talouteen esimerkiksi vetovoimaisten kaupunkien ja alueiden kautta, kehittyvässä kulttuurimatkailussa, pk-sektorin työllistämisessä ja korjausrakentamisessa.

Kyky ylläpitää henkistä palautumiskykyä ja kriisinkestävyyttä on kulttuuriperinnön supervoima.

Sillä on myös sosiaalisia vaikutuksia yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemusten kautta. Paikallisuus, historian kokeminen ympäristössä, vahvistaa kuulumisen tunnetta ja ehkäisee juurettomuutta.

Kulttuureihin ja historiaan tutustumisen myötä kehittyvät myös empatia ja suhteellisuudentaju. Kulttuurinen lukutaito auttaa luovimaan nykyisyydessä ja tukee tulevaisuuden rakentamista.

Kulttuuriperintö on myös ihmisoikeuskysymys, ja sen saavutettavuus on demokraattinen oikeus ja hyvinvointitekijä. Siihen kytkeytyy yhä vahvemmin kulttuurinen osallisuus ja yhteiskunnallinen toimijuus, yksilöiden ja yhteisöjen oikeus määritellä itselleen merkityksellinen kulttuuriperintö – muiden oikeuksia ja kulttuuriperintöjä kunnioittaen.

On merkittävää, että Marinin hallituksen hallitusohjelmaan kuuluu kulttuuriperintöstrategian laatiminen. Työ on käynnistymässä opetus- ja kulttuuriministeriössä yhteistyössä Museoviraston ja ympäristöministeriön kanssa. Strategiassa noussee vahvasti esiin kulttuuriperinnön moninaisuus ja sen integroiminen kestävän yhteiskunnan ja tulevaisuuden rakentamiseen.

Koronakriisi on osoittanut, että voimme muuttaa elämäntapojamme. Kulttuuriperintötyöllä on paljon annettavaa kulttuurisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.

Museot ovat tunnustettu, koko maan kattava käyttöliittymä kulttuuriperintöön. Ammatillisesti hoidettuja museoita on Suomessa yli 300, ja niissä vieraillaan vuosittain noin 7,5 miljoonaa kertaa.

Niinpä niillä yhdessä muiden toimijoiden kanssa on mahdollisuudet tehdä näkyväksi kulttuurin kestäviä ja kestämättömiä puolia, kertoa muutoksesta ja ihmisen suhteesta ympäristöön, ja vaikuttaa arkeen, jossa valintoja tehdään ja tärkeimpiä arvoja uusinnetaan.

Kulttuuriperintöstrategian tavoitteiston yhtenä ytimenä on oltava kulttuuriperinnön saatavuus ja saavutettavuus.

Tarvitaan kunnon investointeja digitalisaatioon. Se on koko alan elinehto.

Digitaalisen ja avoimesti saatavilla olevan kulttuuriperinnön merkitys kestävyyden, koheesion ja luovan talouden voimavarana on tunnistettu ja sen kysyntä on kasvussa. Tavoitteisiin pääsyä hidastaa alan laahaava digitointi- ja digitalisaatioaste. Vaikka alalla on jo kauan panostettu keskeisen aineiston digitaalisen saatavuuden edistämiseen muun muassa julkaisemalla kokoelmia avoimesti verkossa, on vasta 6,2 prosenttia museoiden esinekokoelmista saatavilla verkossa.

Tarvitaan kunnon investointeja digitalisaatioon, jotta alan palvelukehittämisen pohja voidaan rakentaa vankkaan kuntoon. Se on koko alan elinehto.

Kulttuuriperintö on osa yhteiskunnan välttämätöntä infrastruktuuria. Se vaatii vaalimista ja panostuksia, jotta merkittäviin vaikutuksiin päästään.

Uhkapilvinä taivaalla ovat paitsi koronakriisin pitkäaikaiset vaikutukset julkiseen talouteen, myös kulttuurin ja kulttuuriperintöalan rahoituksen kytkös veikkausvoittovaroihin, joka tulisi purkaa ja alan rahoitus turvata muuten.

Nykytaso ei riitä kaikkien odotusten täyttämiseen. Museoiden ja muiden kulttuuriperintötoimijoiden nousujohteisen, innovatiivisen ja aktiivisen vireen ei saa antaa kuihtua.

Uutissuomalaisen debatissa esitetään punnittuja puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista kerran viikossa lauantaisin. Uutissuomalaisen debatti on valtakunnallinen mielipidesivu, jota tuottaa Mediatalo Keskisuomalaisen ja sanomalehti Karjalaisen yhteistoimitus Uutissuomalainen.

Yhteystiedot: debatti@uutissuomalainen.fi ja Mikko Välimaa 040 0133951.

Kirjoittaja on Museoviraston pääjohtaja.