Uutissuomalaisen debatti: Jutta Urpilainen varoittaa pandemian rajuista seurauksista

Komissaari Jutta Urpilainen (sd.) uskoo, että laadukkaat peruspalvelut ja keskinäinen luottamus auttavat koronakriisissä.

Jussi Nukari / Lehtikuva

Uutissuomalaisen debatti: Jutta Urpilainen varoittaa pandemian rajuista seurauksista

Kun Ursula von der Leyenin johtama Euroopan komissio aloitti työnsä reilu vuosi sitten joulukuussa, asetimme työmme painopisteiksi vihreän ja digitaalisen siirtymän, reilun talouden, demokratian vahvistamisen, perusarvojemme edistämisen sekä vahvan geopoliittisuuden.

Nämä kaikki painopisteet ovat läsnä omalla toimikentälläni, yhteistyössä EU:n 126 kumppanimaan kanssa, mutta erityisen leimallisesti siinä painottuu EU:n globaali rooli. Haluamme Euroopan olevan aktiivinen ja vahva geopoliittinen vaikuttaja muutoksen maailmassa.

Siirtyminen vähähiilisempään ja entistä digitaalisempaan yhteiskuntaan tulee muuttamaan monta asiaa elämässämme, aivan arjen tasolta lähtien. Muutos tapahtuu samanaikaisesti kaikkialla, ja erityisesti kehittyvissä maissa uudet teknologiat ja digitaaliset ratkaisut antavat mahdollisuuden jopa kokonaan ohittaa kehitysvaiheita. Monelle esimerkiksi Afrikassa mobiilimaksaminen tuli mahdolliseksi suoraan ennen pankkikorttia.

Nyt EU:n seuraavan budjettikauden kohta alkaessa valmistelemme tulevan seitsemän vuoden konkreettisia ohjelmia ja hankkeita, jotka liittyvät vaikkapa uusiutuvaan energiaan, naisyrittäjyyden tukemiseen sekä maatalouden ympäristökuormituksen vähentämiseen.

EU on arvoyhteisö, ja arvot ohjaavat myös ulkosuhdetoimintaamme. Olemme linjanneet, että 85 prosenttia ulkosuhderahoituksen työstä on tuettava sukupuolten tasa-arvoa.

Maailman terveysjärjestö julisti maaliskuun 11. päivänä koronaviruksen globaaliksi pandemiaksi. Vaikka pahimmilta kauhuskenaarioilta viruksen leviämisen suhteen onkin vältytty esimerkiksi Afrikassa, monissa kumppanimaissa yhteiskuntien sulkemiset muuttivat terveyskriisin nopeasti myös humanitaariseksi kriisiksi.

Jo ennen pandemiaa 135 miljoonaa ihmistä eli nälänhädässä. Kriisin myötä määrä on noussut.

Jo ennen pandemiaa 135 miljoonaa ihmistä eli nälänhädässä. Kriisin myötä määrä on noussut. Pandemia on aiheuttanut katkoksia 1,6 miljardin lapsen ja nuoren koulunkäyntiin, eivätkä kaikki ole vieläkään palanneet luokkahuoneisiin. Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta kodeissa on lisääntynyt. YK arvioi, että jopa 200 miljoonaa ihmistä ajautuu äärimmäiseen köyhyyteen pandemian seurauksena.

Edellä mainitut luvut ovat hurjia, mutta totisinta totta. Koronavirus tulee rajuine seurauksineen väistämättä vaikuttamaan EU:n tulevien vuosien kehityspolitiikkaan. Kriisin jälkeisen jälleenrakennuksen keskeiseksi tavoitteeksi on noussut yhteiskuntien kriisinsietokyvyn vahvistaminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi toimivia terveyspalveluja, luotettavia ruokajärjestelmiä sekä toisaalta turvallisia tietojärjestelmiä.

Kriisi on sattunut kipeimmin ihmisiin, jotka olivat jo valmiiksi heikossa asemassa. Hauraimpia viruksen edessä näyttävät olevan yhteiskunnat, joissa koko väestöllä ei ole pääsyä laadukkaisiin peruspalveluihin ja joissa ei vallitse laajaa luottamusta kanssaihmisiin.

Yksi tärkeä oppi kriisistä onkin eriarvoisuuden linkittyminen laajaan turvallisuuteen. Tiedämme osattomuuden ruokkivan radikalisoitumista. Koronaviruksen myötä näemme toivottavasti myös köyhyyden vähentämisen, palvelut ja yhteiskunnallisen eheyden yhteisen turvallisuutemme tukipilareina.

Entisenä opettajana olen vakuuttunut siitä, että koulutus on yksi tärkeimmistä keinoista vähentää eriarvoisuutta. Olenkin päättänyt nostaa oman salkkuni koulutuksen rahoitusosuutta nykyisestä seitsemästä prosentista vähintään 10 prosenttiin resursseista.

Koulutus voi muuttaa yksilön elämän suunnan. Sillä on myös laajempi yhteisöjä ja yhteiskuntia vahvistava vaikutus työelämässä tarvittavien taitojen tarjoamisessa.

Nollasummapelin sijaan haemme win-win-ratkaisuja jaettuihin globaaleihin haasteisiin.

Kehitysapua tarvitaan edelleen, mutta se yksin ei riitä esimerkiksi Afrikassa, jossa pitää synnyttää kymmeniä miljoonia työpaikkoja vuodessa ja näin tarjota nuorelle väestölle tulevaisuudenuskoa. Tarvitaan esimerkiksi takauksia, joilla voimme madaltaa riskiä investointia harkitseville yrityksille.

Toisaalta monet tapaamani yritysjohtajat ovat nostaneet esiin vakauden ja ennustettavuuden merkityksen sijoituspäätösten syntymiselle.

Kumppanuusajattelu erottaa EU:n muista geopoliittista toimijoista. Tuemme monenkeskistä, sääntöihin perustuvaa järjestelmää. Nollasummapelin sijaan haemme win-win-ratkaisuja jaettuihin globaaleihin haasteisiin.

Tarjoamme yhteistyön kättä kaikille toimijoille, jotka ovat kanssamme valmiita sitoutumaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Koronavirus uhkaa tehdä tyhjäksi vuosien positiivisen kehityksen, joten on tärkeää, että jälleenrakennus tehdään sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Kirjoittaja on Euroopan unionin kumppanuuskomissaari (sd.).

Uutissuomalaisen debatissa esitetään punnittuja puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista kerran viikossa lauantaisin. Uutissuomalaisen debatti on valtakunnallinen mielipidesivu, jota tuottaa Mediatalo Keskisuomalaisen ja sanomalehti Karjalaisen yhteistoimitus Uutissuomalainen.

Yhteystiedot: debatti@uutissuomalainen.fi, Iida Tiihonen 044 406 2393 ja Mikko Välimaa 040 013 3951.