Uutissuomalaisen debatti: Kuluttajaliitto ihmettelee, miksi virkamiehet vastustavat asiakkaan oikeuksien parantamista sote-palveluissa

Yksityisen puolen sote-asiakkaalla on kuluttajansuoja, julkisella puolella virheestä ei saa hyvitystä, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell huomauttaa.

Linda Lipponen

Uutissuomalaisen debatti: Kuluttajaliitto ihmettelee, miksi virkamiehet vastustavat asiakkaan oikeuksien parantamista sote-palveluissa

Palveluiden osuus kulutusmenoista on ollut jo pitkään kasvussa, joten asia on yhä ajankohtaisempi.

Oikeusministeriön asettama työryhmä valmisteli esityksen, jossa kuluttajansuojalakiin lisätään säännökset henkilöön liittyvien palveluiden virhe- ja viivästysvastuista ja seuraamuksista. Näin hinnanalennusta ja hyvitystä voisi saada myös monista julkisista palveluista, toisin kuin tänä päivänä.

Otetaan esimerkki hoivakodista.

Hoivakodissa X asuvat Vanhus A ja Vanhus B. Vanhus A maksaa asumisensa ja tarvitsemansa palvelut itse. Tämä tarkoittaa sitä, että hänellä on kuluttajansuoja. Vanhus B on hoivakodissa kunnan kautta ja maksaa hoivakodin asiakasmaksuja eläkkeestään, sen verran mihin hänellä on varaa. Näin ollen hän on julkisen palvelun asiakas eikä hänellä ole kuluttajansuojaa, toisin kuin A:lla.

Hoivakodin palvelussa tapahtuu harmillinen virhe, eikä kumpaakaan vanhusta ole ulkoilutettu päivittäin toisin kuin hoitosopimuksissa on sovittu. Vanhus A voi hakea tähän hyvitystä ja saada osan maksamastaan rahasta takaisin. Vanhus B:llä ei ole vaihtoehtoja saada hyvitystä.

Epäkohta koskee myös tilannetta, jossa B asuu yksityisyrityksen hoivakodissa kunnan osoittamalla paikalla.

Jokainen hoivakodin asukas siis maksaa asumisestaan ja olemisestaan tavalla tai toisella. Heillä on kuitenkin erilaiset oikeudet saada hyvitystä virheestä, vaikka virhe olisi ollut heitä kohtaan sama.

Molemmissa palvelun kohteena ovat yhteiskuntamme hiljaisimmat kansalaiset.

Sama epätasa-arvo näkyy myös varhaiskasvatuksen puolella päiväkodeissa. Molemmissa palveluissa voidaan puhua useiden satojen eurojen asiakasmaksuista kuukausitasolla. Molemmissa palvelun kohteena ovat yhteiskuntamme hiljaisimmat kansalaiset.

Kuluttajaliiton kanta on, että jokaisen palvelun asiakkaan tulee lähtökohtaisesti voida luottaa siihen, että palvelu on laadukasta ja että kaikilla olisi samantasoinen oikeussuoja turvanaan. Tämän kannan tukena on myös 84 prosenttia Kuluttajaliiton kuluttajakyselyn (4/2020 Aula Research) vastaajista, jotka pitivät taloudellisen hyvityksen saamista sote-palvelun virhetilanteessa vähintään jokseenkin tärkeänä.

Kuluttajaliitto on edistänyt asiakkaansuojan tuomista julkisten palveluiden piiriin oikeusministeriön työryhmässä, jossa asiaa valmisteltiin.

Valmistelun aikana julkisen puolen toimijat, kuten sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehet ovat vastustaneet sääntelyn ulottamista julkisiin toimijoihin. Kiivas vastustus kertoo vanhahtavasta ajattelusta, jonka mukaan erilaiset julkisen puolen rakenteet takaavat perustelut siihen, ettei asiakkaalla olisi lainkaan oikeutta saada rahallista hyvitystä.

Oikeutta voidaan hakea jälkikäteen muistutuksilla ja kanteluilla. Näiden keinojen kautta voidaan parhaimmillaan saada aikaan muutoksia tulevaan toimintaan, mutta jo tapahtuneita virheitä niillä ei korvata.

Mahdolliset hallintoseuraamukset eivät lämmitä yksilön mieltä. Esimerkiksi hoivakodissa asuvalla vanhuksella ei näin ollen ole oikeutta maksun alennukseen, vaikka palvelu olisi ollut kuinka ala-arvoista tahansa.

Yksityisellä puolella osapuolten välillä tehdyn sopimuksen tulee pitää. Myös julkisella puolella tehdään hoitosopimuksia. Mikäli sopimuksen ehdot eivät ole pitäviä, niitä ei edes tulisi kutsua sopimuksiksi.

Kiivas vastustus kertoo vanhahtavasta ajattelusta, jonka mukaan erilaiset julkisen puolen rakenteet takaavat perustelut siihen, ettei asiakkaalla olisi lainkaan oikeutta saada rahallista hyvitystä.

Kuluttajaliitto ei halua Suomeen ”amerikkalaista mallia” suurine vahingonkorvauksineen, vaan sote-palveluiden asiakkaille yhdenmukaisen mahdollisuuden saada hyvitystä maksamistaan asiakasmaksuista niissä tilanteissa, joissa palvelussa – yksityisellä tai julkisella puolella – on tapahtunut virhe.

Tällaisissa tilanteissa myös julkisen puolen toimijan olisi esimerkiksi palautettava osa asiakkaan maksamista maksuista tai hyvitettävä virhe muulla tavalla.

Selkeät pelisäännöt luovat luottamuksen ilmapiirin eri toimijoille. Virhevastuun ja seuraamusten olemassaolo ei ole vienyt yksityisiä yrityksiä vararikon partaalle, joten ei liene tarpeen pelätä, että näin kävisi myöskään julkisille toimijoille.

Kuluttajaliitto kääntyy nyt maan poliittisen johdon puoleen, jotta kaikille asiakkaille saataisiin tulevaisuudessa samat oikeusturvakeinot. Virheellisen palvelun kohteena olleen asiakkaan jäämistä täysin vaille korvauksia ei voida hyväksyä. Nykytilanne on loukkaus yleistä oikeudentajua kohtaan.

Kirjoittaja on Kuluttajaliiton pääsihteeri.

Uutissuomalaisen debatissa esitetään punnittuja puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista kerran viikossa. Uutissuomalaisen debatti on valtakunnallinen mielipidesivu, jota tuottaa Mediatalo Keskisuomalaisen ja sanomalehti Karjalaisen yhteistoimitus Uutissuomalainen.

Yhteystiedot: debatti@uutissuomalainen.fi, Iida Tiihonen 044 406 2393 ja Mikko Välimaa 040 013 3951.

Mikä?

Kuluttajaliitto

Vuonna 1990 perustettu Kuluttajaliitto on riippumaton kuluttajajärjestö, joka valvoo kuluttajien etuja.

Järjestö edistää kuluttajan oikeuksia ja toimii kuluttajien äänenä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Kuluttajaliitto tarjoaa neuvontaa ja koulutusta muun muassa kuluttajansuojaan, nettihuijauksiin sekä asumiseen liittyvissä teemoissa.

Liiton toiminta rahoitetaan suurimmaksi osaksi valtion budjetista. Osa rahoituksesta on STEA-hankerahoitusta.

Lähde: Kuluttajaliitto.