Uutissuomalaisen debatti: Mikael Pentikäinen jatkaa Sanna Marinin aloittamaa keskustelua yhteiskuntavastuusta – "On anteeksiantamatonta, jos isojen tarpeiden yhteiskunnassa yrittäjyyden potentiaali jää käyttämättä"

Joskus yritys joutuu irtisanomaan ollakseen kannattava. Sekin on tapa kantaa yhteiskuntavastuuta, kirjoittaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.

Paula Pohjamo

Yhteiskunnallisen hyvän rakentamisen missio korostuu yrittäjävetoisissa yrityksissä ja varsinkin, kun yritys muodostaa pienen työyhteisön, jossa kaikki tuntevat toisensa, arvioi Mikael Pentikäinen.
Yhteiskunnallisen hyvän rakentamisen missio korostuu yrittäjävetoisissa yrityksissä ja varsinkin, kun yritys muodostaa pienen työyhteisön, jossa kaikki tuntevat toisensa, arvioi Mikael Pentikäinen.

Koronakriisin aikana yrityksiä on tuettu eri tavoin eri puolilla maailmaa.

Mittavilla yritystuilla pyritään siihen, että odottamaton pandemia kaataisi mahdollisimman vähän yrityksiä ja talouden toipuminen voisi tapahtua sujuvasti.

Kun yrityksiä on tuettu merkittävästi veronmaksajien rahoilla, on ymmärrettävästi lisääntynyt keskustelu yritysten vastuusta.

Suomessa asiaa on kommentoinut muun muassa pääministeri Sanna Marin (sd.).

– Elinkeinoelämän viesti on vuosia ollut, että sääntelyä voidaan keventää, koska yritykset haluavat kantaa vastuun toiminnastaan. Nyt punnitaan, löytyykö yhteiskuntavastuuta vai eikö sitä löydy. (...) Emme voi valitettavasti luottaa siihen, että yritykset huolehtivat ihmisistä ja ympäristöstä, hän sanoi syksyllä Talouselämässä (TE verkko 25.9.2020).

Keskustelu on tervetullutta. Yritykset etsivät aina rooliaan yhteiskunnassa, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Yritysten rooli on vuosien varrella myös muuttunut, ja muuttuu jatkossakin.

Mikä on yrityksen vastuu?

Osakeyhtiölain 5. pykälä antaa tähän osviittaa: "Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin."

On selvää, että yrityksen tarkoitus on tuottaa voittoa. Jos yritys ei tee voittoa jollakin aikavälillä, se kuolee pois. Vain kannattava yritys voi kantaa kestävästi yhteiskuntavastuuta. Siksi voitontavoittelu on osa yritysvastuuta, eikä sitä pidä missään oloissa kieltää.

Tulos on ehkä tärkein tapa mitata yrityksen taitavuutta. Se ei ole kuitenkaan ainut mittari. Se on kuin välietappi matkalla, jolla on muutakin saavutettavaa.

Avoimuus, luottamuksellisuus ja ihmisten tasapuolinen kohtelu on jokapäiväistä yhteiskuntavastuun kantamista.

Yrityksen voitollisuus on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys, mikä on koronakriisin aikana tullut kaikille selväksi.

Velallisten konkurssihakemuksia oli Suomessa yritystuista huolimatta viime vuoden tammi–marraskuussa 17 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Koska kriisi jatkuu pahana, odotettavissa on konkurssien määrän kasvua.

Osakeyhtiölaki ei kuitenkaan lähde siitä, että voiton tuottaminen on yrityksen ainut tehtävä.

Harva on perustanut yrityksensä voitonkiilto silmissä. Maineikas monialayrittäjä Richard Branson on sanonut, että taloudellinen menestys on pakollinen paha, mutta tärkeintä on jonkin ainutlaatuisen luominen.

Moni yritys on perustettu parantamaan maailmaa. Tarkoitus on rakentaa uutta sekä luoda hyvinvointia ja toimeentuloa – asiakkaille, yrittäjälle, tämän perheelle, omistajille ja työntekijöille, jos yrittäjä on niitä voinut palkata.

Kun näin tapahtuu, yritys luo hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Tämä on keskeinen osa yrityksen yhteiskuntavastuuta.

Rohkenen arvioida, että hyvän rakentamisen missio korostuu yrittäjävetoisissa yrityksissä ja varsinkin, kun yritys muodostaa pienen työyhteisön, jossa kaikki tuntevat toisensa.

Tuore työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometri osoittaa, että pienillä työpaikoilla työntekijöiden ja työnantajien suhteet ovat avoimimmat ja luottamuksellisimmat. Myös tasapuolisuutta koetaan eniten pienillä työpaikoilla.

Arkinen avoimuus, luottamuksellisuus ja ihmisten tasapuolinen kohtelu ovat jokapäiväistä yhteiskuntavastuun kantamista ja tärkeämpiä kuin näyttävät julistukset ja ohjelmat, joista voi jäädä raaputtamisen jälkeen vain korea kuori.

Ei ole samantekevää, miten yritys tulosta tekee.

On anteeksiantamatonta, jos isojen tarpeiden yhteiskunnassa yritysten potentiaali jää ideologisista syistä hyödyntämättä.

Jos tulosta tehdään vahingoittamalla yhteiskuntaa, kohtelemalla henkilöstöä huonosti tai tuhoamalla ympäristöä, kokonaisvaikutus jää kielteiseksi.

Joskus yritys joutuu irtisanomaan ollakseen kannattava. Vaikka se ymmärrettävästi ei irtisanomisen kohteesta tai ulkopuolisista siltä tunnu, sekin on tapa kantaa yritysvastuuta, koska ilman tulosta ei ole tulevaisuutta eikä muita työpaikkoja eikä verotuloja.

Siksi irtisanomisiin joutuvien yritysten arvostelu on usein politiikkaa vailla perusteita.

Viime vuosina on puhuttu jaetun arvon luomisesta. Jaetun arvon luominen on yritysten tehtävän laajempaa ymmärtämistä. Siinä katsotaan tuloksen yli pyrkien edistämään luovuutta, innovatiivisuutta sekä tuottavuutta, jotta yritys voi palvella vielä laajemmin myös yhteiskunnan tarpeita.

Jaettu arvo ei ole hyväntekeväisyyttä. Se on tapa saavuttaa taloudellista menestystä. Siihen kuuluu, että yritykset aktiivisesti hakevat ratkaisuja, jotka suojelevat ympäristöä ja parantavat elämän laatua.

Jaetun arvon ajattelu on tärkeää koko yhteiskunnalle. Usein kysytään, mitä yhteiskunta voi tehdä yritysten hyväksi. Paljon useammin pitäisi kuitenkin kysyä, mitä yritykset voisivat tehdä koko yhteiskunnan hyväksi.

Hyvä esimerkki tästä ovat sosiaali- ja terveyspalvelut. Yrityksissä on valtavasti sosiaali- ja terveyspalveluiden osaamista. Se pitää valjastaa laajemmin koko yhteiskunnan käyttöön. Se on tärkeää myös koronakriisin voittamisessa ja rokotusohjelman nopeassa läpiviennissä.

On anteeksiantamatonta, jos isojen tarpeiden yhteiskunnassa yrittäjyyden ja yritysten potentiaali jää ideologisista tai valtasyistä hyödyntämättä täysimääräisesti kansalaisten hyväksi.

Uutissuomalaisen debatissa esitetään punnittuja puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista kerran viikossa lauantaisin. Uutissuomalaisen debatti on valtakunnallinen mielipidesivu, jota tuottaa Mediatalo Keskisuomalaisen ja sanomalehti Karjalaisen yhteistoimitus Uutissuomalainen.

Yhteystiedot: debatti@uutissuomalainen.fi ja Mikko Välimaa 040 0133951.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.