Uutissuomalaisen debatti: Liikenneturvan toimitusjohtaja kiristäisi poikkeusluvalla myönnettävän ajokortin ehtoja, jotta nuorten liikennekuolemat vähenisivät

Pasi Anteroisen mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 400 nuorta kuolee liikenneonnettomuuksissa, jos liikenneturvallisuutta ei pystytä parantamaan.

Liikenneturva

Uutissuomalaisen debatti: Liikenneturvan toimitusjohtaja kiristäisi poikkeusluvalla myönnettävän ajokortin ehtoja, jotta nuorten liikennekuolemat vähenisivät

Suomessa 15–24-vuotiaiden liikenneturvallisuus on alle Euroopan unionin keskitason. Vaikka tilastoissa näkyy myönteistä kehitystä, nuoret ovat edelleen yliedustettuina onnettomuuksissa. Viimeisen kolmen vuoden aikana liikenteessä on vuosittain menehtynyt 43 nuorta.

Jos turvallisuutta ei pystytä lisäämään, seuraavan kymmenen vuoden aikana menetämme noin 400 nuorta liikenneonnettomuuksissa. Tämä on kestämätöntä.

Suomi on sitoutunut yleiseurooppalaiseen tavoitteeseen vähentää liikennekuolemia ja vakavia loukkaantumisia. EU:n nollavision mukaan vuoteen 2050 mennessä on rakennettava liikennejärjestelmä, jossa kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti.

Kunnianhimoinen visio liikenteestä on kirjattu myös Suomen hallitusohjelmaan, ja se on tärkeä sitoumus liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tavoite tarkoittaa myös nuorten liikennekuolemien rajua vähentämistä.

Tämänhetkiset toimenpiteet eivät selkeästi riitä.

Valtaosa nuorten kohtalokkaista onnettomuuksista tapahtuu henkilöautoissa. Kehittyvän turvallisuustekniikan varaan ei nuorten tulevaisuutta voi kuitenkaan jättää. Yhdysvaltojen vuosia jatkunut negatiivinen turvallisuuskehitys osoittaa, ettei uusi autokanta automaattisesti lisää liikenneturvallisuutta.

Nuorten turvallisuushaastetta eivät yksin ratkaise myöskään yleiset liikenneturvallisuutta edistävät toimet. Nuoret tarvitsevat heille kohdennettuja toimenpiteitä.

Nuoret kuljettajat ovat vielä kehittymättömiä ja kokemattomia. Esimerkiksi aivojen kehitys jatkuu 25 vuoden ikään saakka. Erityisesti kognitiivisiin taitoihin liittyvät aivoalueet kehittyvät verrattain myöhään. Nuorella ei siis ole täyttä valmiutta tunnistaa riskejä liikenteessä, saati arvioida niiden seurauksia.

Kun hakemuksia hylätään vain harvakseltaan, on perusteltua kysyä, onko kyseessä enää poikkeuslupa?

Vaikka nuoret ovat liikenteen riskiryhmää, valtaosa nuorista toimii liikenteessä turvallisesti. Riskikäyttäytymistä ei voi yleistää jokaista nuorta koskevaksi, eikä riskinotto liikenteessä kuulu nuoruuteen. Jos vahvistamme tätä ajatusta normina, voimme päätyä itseään toteuttavaan ennusteeseen.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että uuden kuljettajan riski liikenteessä on sitä suurempi, mitä vähemmän on ikää.

Silti Suomessa yhteiskunta mahdollistaa nuorille ajo-oikeuden henkilöautoon entistä nuorempana. Ikäpoikkeusluvalla 17-vuotiaana kortin ajavia nuoria on jo viidennes ikäluokasta. Kun hakemuksia hylätään vain harvakseltaan, on perusteltua kysyä, onko kyseessä enää poikkeuslupa?

Monet perusteet ikäpoikkeuslupien myöntämiselle ovat toki kannatettavia ja tukevat nuoren arkisia menoja. Etenkin harvaan asutulla seudulla auto on usein välttämätön väline liikkumiseen. Mopoon verrattuna auto voi olla myös turvallisempi valinta.

Ongelmallisempaa on, että samalla poikkeusluvalla voidaan ajaa sekä lätkätreeneihin että korttelirallia humalaisen ja yllyttävän kaveriporukan kuskina.

17-vuotiaille myönnettyjä poikkeuslupia voisi täsmentää kahdella melko helposti käyttöön otettavalla keinolla.

Ensiksi poikkeuslupiin liittyviä ehtoja pitäisi punnita entistä tarkemmin. Toiseksi olisi mietittävä, miten nuorta kuljettajaa voisi entistä paremmin tukea ja miten erilaisia rajoituksia voitaisiin hyödyntää.

Kansainvälisiä malleja hyödyntäen nuorta suojaavia rajoituksia tulisi pohtia myös Suomessa. Poikkeuslupapäätökseen voitaisiin esimerkiksi liittää ehto kuljetuksista, joihin lupa oikeuttaa, ennen kuin vähimmäisikävaatimus täyttyy. Nuorta kuljettajaa voitaisiin ohjata myös lainsäädännön ja teknologian avulla.

On pohdittava avoimesti kaikkia niitä keinoja, millä estäisimme onnettomuuksia.

Poikkeuslupaehtojen kiristäminen tarkoittaisi, että nuori voisi kerryttää ajokokemusta turvallisemmalla tavalla. Ehdot ja rajoitukset korostaisivat myös sitä, että kyseessä on nimensäkin mukaisesti poikkeuslupa.

Laadukas kuljettajakoulutus tukee nuoren kasvua vastuulliseksi kuljettajaksi. Riippumatta siitä, onko ajokortti saatu poikkeusluvalla vai täysi-ikäisenä, inssin jälkeenkin nuori kuljettaja tarvitsee tukea.

Yksi väylä tähän on kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettu systemaattinen liikennekasvatus. Se on tärkeää erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville nuorille.

Toinen väylä kulkee vanhempien kautta. Vanhemmat voivat ottaa vahvemman roolin nuoren tukemisessa, oli kuljettajakoulutus järjestetty millä tavalla hyvänsä. Opastaminen, kyseleminen ja kuuntelu auttavat jo pitkälle.

Joskus vanhemmuus vaatii yhdessä sovittujen toimintaohjeiden ohella myös rajoituksia: vaikka ajokortti olisikin taskussa, ei 17-vuotiaan tarvitse lähteä autolla kaverin bileisiin.

Suomen pitää pystyä parantamaan nuorten liikenneturvallisuutta tulevina vuosina merkittävästi ja siksi on pohdittava avoimesti kaikkia niitä keinoja, millä estäisimme onnettomuuksia.

Uutissuomalaisen debatissa esitetään punnittuja puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista kerran viikossa lauantaisin. Uutissuomalaisen debatti on valtakunnallinen mielipidesivu, jota tuottaa Mediatalo Keskisuomalaisen ja sanomalehti Karjalaisen yhteistoimitus Uutissuomalainen.

Yhteystiedot: debatti@uutissuomalainen.fi, Iida Tiihonen 044 4062393 ja Mikko Välimaa 040 0133951.

Kirjoittaja on Liikenneturvan toimitusjohtaja.