Uutissuomalaisen debatti: Lynkkauksen pelko vaientaa maltilliset äänet – "Yhä useampi haluaa vetäytyä yhteiskunnallisesta keskustelusta", kirjoittavat Merja Ylä-Anttila ja Anu Vehviläinen

Ylen toimitusjohtaja ja eduskunnan puhemies vetoavat suomalaisiin: "Me kaikki, omalta paikaltamme, rakennamme keskustelukulttuuria lähipiirissämme ja laajemmin koko Suomessa. "

Jyrki Valkama, Johanna Erjonsalo

Uutissuomalaisen debatti: Lynkkauksen pelko vaientaa maltilliset äänet – "Yhä useampi haluaa vetäytyä yhteiskunnallisesta keskustelusta", kirjoittavat Merja Ylä-Anttila ja Anu Vehviläinen

Mahdollisuus tuoda esille monipuolisia näkökulmia julkisessa keskustelussa on toimivan demokratian peruspilari. Yhä useampi haluaa kuitenkin vetäytyä yhteiskunnallisesta keskustelusta.

Ylen teettämän tutkimuksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista kokee keskustelukulttuurin kehittyneen negatiiviseen suuntaan ja neljännes suomalaisista kokee, ettei uskalla kertoa ajatuksiaan yhteiskunnallisista asioista muiden reaktioiden pelossa.

Keskustelua hallitsevat äänekkäät ääripäät, ja maltilliset äänet kuuluvat aiempaa huonommin. (Yle, IRO Research 9/2020, 2 440 vastaajaa).

Tutkimuksen avoimissa vastauksissa toistui useaan otteeseen sana lynkkaus. Toisen kohtaama lynkkaus voidaan nähdä epäoikeudenmukaisena ja kokea itselle pelottavana esimerkkinä.

Suomessa luottamus yhteiskunnan instituutioihin on ollut vahvaa. Viime vuosina luottamuspohjaa on kuitenkin horjutettu muun muassa maalittamalla.

Suomessa on lukuisia ammattiryhmiä, jotka joutuvat jatkuvan vihapuheen kohteeksi. Asiantuntijat ja tutkijat kieltäytyvät yhä useammin esiintymästä mediassa, koska pelkäävät siitä aiheutuvia reaktioita, jopa uhkauksia.

Poliitikkojen odotetaan kestävän kovaakin kritiikkiä. Riepottelun koventuminen ja laajentuminen koskemaan myös poliitikon läheisiä voi kuitenkin pelottaa monia tarttumasta yhteisiin tehtäviin. Tätä miettinee parhaillaan moni harkitessaan kuntavaaliehdokkuutta.

Yhdessä voimme torjua epätyydyttävää tilannetta. Tarvitaan uusia toimintamalleja puhekulttuurin parantamiseksi. Emme voi antautua negatiivisten kehityskulkujen edessä. Kaikkien täytyy olla tervetulleita osallistumaan keskusteluun.

Puhe on vaikuttajan työkalu. Kansanedustajan laaja puheoikeus on perustuslain tasoinen oikeus. Perustuslaki myös velvoittaa kansanedustajan esiintymään vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä.

Jos kansanedustaja rikkoo tätä vastaan, puhemies voi perustuslain valtuuttamana huomauttaa asiasta tai kieltää edustajaa jatkamasta puhetta. Perustuslain säädökset viittaavat eduskunnan täysistuntosaliin, eivät esimerkiksi sosiaaliseen mediaan.

Suomessa eduskunnan toiminta on kansalaisille hyvin avointa. Kaikkia täysistuntoja voi seurata verkkolähetyksinä, ja puheenvuorot ovat esillä laajasti eri medioissa.

Eduskunnan täysistuntokeskusteluilla on iso merkitys kansalaisten käsityksille asioista ja niiden esittäjistä. Eduskunta on kansan peili yhteiskunnalliselle keskustelulle, ja siksi hyvää keskustelukulttuuria tulee edistää eduskunnassa.

Riepottelun koventuminen ja laajentuminen koskemaan myös poliitikon läheisiä voi kuitenkin pelottaa monia tarttumasta yhteisiin tehtäviin.

Median tärkeänä tehtävänä on tuoda eri tavoin ajattelevien ja elävien ihmisten näkökulmat mukaan keskusteluun ja tukea sitä kautta kansalaisyhteiskunnan toimintaa.

Median pitää mahdollistaa myös niiden ihmisten osallistumisen keskusteluun, jotka muuten olisivat hiljaa. Asioista ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta asioista pitää voida puhua.

Parempi keskustelukulttuuri mahdollistaa, että yhä useammalla on peloista vapaa mahdollisuus osallistua vuoropuheluun ja siten toteuttaa demokratiaa.

Taitava keskusteleminen ei edellytä retorista ilotulitusta. Se ei myöskään tarkoita kanssakeskustelijan näkemistä vastustajana, joka pitäisi tyrmätä kehän nurkkaan.

Ylen kyselyn mukaan hyvän keskustelun tärkeimpiä asioita ovat kuunteleminen, keskustelukumppanin kunnioittaminen ja keskustelutilanteeseen keskittyminen. Näitä yksinkertaisia periaatteita noudattaen voimme edistää parempaa keskusteluilmapiiriä.

Ylen ja Erätauko-säätiön aloitteesta käynnistetty viisivuotinen Hyvin sanottu – Bra sagt -hanke kutsuu parantamaan suomalaista keskustelukulttuuria.

Hankkeessa on mukana laaja joukko toimijoita yhteiskunnan eri aloilta. Poliittinen keskustelukulttuuri on tärkeä osa demokratiaamme, siksi eduskunta haluaa olla vahvasti mukana keskustelukulttuurin kehittämisessä. Ylen viime keväänä hyväksytyssä strategiassa todetaan, että Ylen tehtävänä on ymmärryksen lisääminen toisistamme ja maailmasta. Tämä hanke on juuri sitä.

Me kaikki, omalta paikaltamme, rakennamme keskustelukulttuuria lähipiirissämme ja laajemmin koko Suomessa. Puhu toiselle niin kuin toivoisit itsellesi puhuttavan. Siitähän se myönteinen muutos jo lähtee.

Uutissuomalainen ja IRO Research ovat osa Mediatalo Keskisuomalaista.

Uutissuomalaisen debatissa esitetään punnittuja puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista kerran viikossa lauantaisin. Uutissuomalaisen debatti on valtakunnallinen mielipidesivu, jota tuottaa Mediatalo Keskisuomalaisen ja sanomalehti Karjalaisen yhteistoimitus Uutissuomalainen.

Yhteystiedot: debatti@uutissuomalainen.fi, Iida Tiihonen 044 4062393 ja Mikko Välimaa 040 0133951.

Kirjoittajat ovat eduskunnan puhemies (kesk.) ja Yleisradion toimitusjohtaja.