Uutissuomalaisen debatti: Professori Hiski Haukkala hahmottelee pandemian jälkeistä maailmaa – "Suuri osa maailman väestöstä ei halua tyytyä osaansa"

Tarjolla oleva tilaisuus muuttaa elämäntapaamme kestävälle pohjalle on syytä käyttää hyväksi, professori kirjoittaa.

Akseli Muraja

Uutissuomalaisen debatti: Professori Hiski Haukkala hahmottelee pandemian jälkeistä maailmaa – "Suuri osa maailman väestöstä ei halua tyytyä osaansa"

Kotimaisten kielten keskus julkaisee aina vuodenvaihteessa koosteen kuluneen vuoden ajankohtaisista sanoista. Oma veikkaukseni kirjoittaessani tätä puheenvuoroa joulukuun puolessavälissä on, että sanapari ”uusi normaali” löytyy tänä vuonna korkealta listalta.

Juuri päättyneen vuoden alussa valloilleen ryöpsähtänyt koronaviruspandemia on mullistanut maailmamme. Rajat ovat sulkeutuneet, ja totuttu arki on kadonnut. Kansan- ja kotitaloudet ovat kokeneet kovia, ja monissa maissa, osin myös meillä Suomessa, taudin inhimillinen hinta on kohonnut korkeaksi. Paljon ahdistusta, huolta ja surua on koettu.

Samalla aiemmin varsin vähäisessä käytössä ollut sanapari on noussut valtavirtaan. Yhdistelmänä ”uusi normaali” on paradoksaalinen. Yhtäältä sen alkuosa paljastaa ihmisten ymmärtävän asioiden muuttuneen syvällisesti: vanha maailma on kuollut, ja jotakin uutta on tuloillaan.

Samalla sen jälkimmäinen osa viittaa kaipuuseen pysyvyydestä ja tavanomaisuudesta, sananmukaisesti toiveeseen normaalista arjesta, johon voisimme tehdä paluun.

En halua normalisoida pandemia-ajan elämää, sillä normaalia se on voinut olla vain niille, jotka eivät ole ottaneet taudin yleisvaarallisuutta tosissaan.

En myöskään esitä, että uusi normaali olisi sen muodossa jo koittanut. Rajoitukset, sosiaalinen etäisyys ja maskisuositukset poistuvat aikanaan. Ennen pitkää voimme jälleen sekä kulkea ja matkustaa että tavata ja halata pitkälti kuten ennenkin.

Mutta silti olisi väärin ajatella, että aika entinen enää palaisi. Samaan virtaan ei ole mahdollista astua kahta kertaa. Pandemia ei ole vain mikään poikkeuksellisesti väliin jäänyt ajanjakso – vuosi, jolloin kenenkään ei olisi kannattanut nousta ylös sängystä – vaan se on muuttanut meitä ihmisinä ja yhteiskuntina.

Vanha normaali perustui ja suorastaan pyöri ilmastolle ja elonkehälle tuhoisan kuluttamisen ympärillä.

Yksinomaan totutun vuorovaikutuksen typistyminen persoonattomaksi etäkokoustamiseksi vaikuttaa maailmaamme sekä kansallisella että etenkin kansainvälisellä tasolla pitkään. Moni uusi kontakti ja siten myös ajatus on nyt jäänyt syntymättä, moni yhteisesti jaettu käsitys asioista jäänyt saavuttamatta.

Samoin luottamus, kansainvälisen yhteistyön tärkein sidosaine, hapertuu fyysisen vuorovaikutuksen puuttuessa.

Myös maailma itsessään on muuttunut. Tässä mielessä yllätyksenä lähes koko maailmalle tullut pandemia on itsessään merkki uudesta normaalista. Jos vanhaa normaalia luonnehti pysyvyys, ennalta-arvattavuus ja siitä syntyvä hallinnan ja asioiden hallussa olemisen tunne, niin uutta normaalia luonnehtii aiempaa suurempi epävarmuus.

Osin vanhan normaalin pysyvyys oli illuusio, sillä maailma ei ole koskaan seisonut paikallaan. Mutta samalla on selvää, että elämme poikkeuksellisen dynaamisia aikoja. Taloudellista vaurautta ja ajan mittaan poliittista valtaa jaetaan uusiksi globaalilla tasolla. Samalla teknologinen muutos haastaa monia totuttuja toimintatapoja.

Perässä seuraa kulttuurinen murros, joka jo oirehtii ja saa myös monet meistä oireilemaan. Tuloksena on epävarmuutta, kasvavaa vastakkainasettelua ja repivää politiikkaa niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.

Koronaviruspandemian loppu häämöttää. Tehokkaita ja ilmeisen turvallisia rokotteita on tullut markkinoille. On syytä toivoa, että mahdollisimman moni sellaisen myös ottaa. Vain siten voimme varmistua siihen, että saamme viheliäisen covid-19-taudin hallintaan.

Pandemian päättyminen tarjoaa samalla houkutuksen yrittää paluuta vanhaan normaaliin. Hetkellisesti sellaisen hurahduksen varmasti koemmekin: meihin on kertynyt runsaasti patoutunutta tarvetta palata totuttuihin tapoihin.

Niiden, joilla on maallista hyvää eniten, pitää myös olla valmiita tinkimään eniten.

Tämä on ymmärrettävää, mutta pitkään jatkuessaan olisi se myös virhe. Hyvää kriisiä ei pidä haaskata. Pandemia on tarjonnut ihmisille tilaisuuden pohtia elämäntapamme ja valintojemme arvoa ja kestävyyttä. Sitran tuoreen kyselyn tulokset osoittavat, että moni meistä on myös muokannut elintapojaan ja valintojaan kestävämpään suuntaan.

Haasteemme on jalostaa tämä orastava muutos liikevoimaksi, jolla siirrymme pysyvästi kestävälle polulle. Tämä on tarpeen, sillä vanhassa normaalissa oli paljon ongelmallisia piirteitä. Se perustui ja suorastaan pyöri ilmastolle ja elonkehälle tuhoisan kuluttamisen ympärillä.

Emme voi jatkaa tällä tiellä loputtomasti. Ihminen syrjäyttää ja tuhoaa nyt luontoa tavalla, joka uhkaa koko elonkehän ja siten myös oman olemassaolomme perustaa.

Muutos ei tule olemaan helppo eikä yksioikoinen. Suuri osa maailman väestöstä ei halua tyytyä osaansa, vaan kasvaa ja kuluttaa. Tätä ei maapallomme enää kestä. Siksi ei riitä, että tuotamme materiaalista vaurautta kestävämmin, vaan meidän pitää myös jakaa se oikeudenmukaisemmin ja viisaammin.

Katseet kääntyvät meihin. Niiden, joilla on maallista hyvää eniten, pitää myös olla valmiita tinkimään eniten. Uuden normaalin ei tarvitse olla vanhaa normaalia huonompaa elämää. Mutta monin tavoin erilaista sen olisi syytä olla.

Kirjoittaja on kansainvälisen politiikan professori.

Uutissuomalaisen debatissa esitetään punnittuja puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista kerran viikossa lauantaisin. Uutissuomalaisen debatti on valtakunnallinen mielipidesivu, jota tuottaa Mediatalo Keskisuomalaisen ja sanomalehti Karjalaisen yhteistoimitus Uutissuomalainen.

Yhteystiedot: debatti@uutissuomalainen.fi ja Mikko Välimaa 040 0133951.

Kuka?

Hiski Haukkala

Hiski Haukkala (s. 1973) on kansainvälisen politiikan professori Tampereen yliopistossa.

Työskenteli 2016–2018 presidentti Sauli Niinistön turvallisuuspoliittisena neuvonantajana ja kabinetin johtajana.

Tutkinut muun muassa EU:n ja Venäjän suhdetta sekä Suomen ulko-, turvallisuus- ja integraatiopolitiikkaa.

Uusin teos Suuren pelin paluu: Suomen tulevaisuus kriisien maailmassa (Otava) julkaistiin 2020.

Twitter: @HiskiHaukkala.