Kohti eduskuntavaaleja: Ehdokkaissa ja puolueissa on eroja

Jokainen äänestäjä osaa itse valita, parhaan ehdokkaan. Länsi-Savo pyrkii vaalien alla antamaan päätöksenteon pohjaksi hyviä eväitä. Tänään alkaa myös vaalisarja, jossa esitellään kaikki levikkialueen ehdokkaat, kirjoittaa päätoimittaja Timo Laitakari.

Timo Laitakari | timo.laitakari@lansi-savo.fi | Twitter: @TimoLaitakari
Timo Laitakari | timo.laitakari@lansi-savo.fi | Twitter: @TimoLaitakari

Eduskuntavaaleihin on aikaa kaksi kuukautta. Vaalien lähestyminen näkyy jo selvästi paitsi politiikan teossa, myös mediassa.

Markettien edustoilla ja kauppakeskuksissa on helppo törmätä innokkaisiin ehdokkaisiin vähintään viikonloppuisin.

Länsi-Savossa vaalien lähestyminen näkyy muun muassa tänään alkavassa juttusarjassa. Kaikki alueemme eduskuntavaaliehdokkaat pääsevät kertomaan näkemyksiään ajankohtaisista poliittisista teemoista.

Länsi-Savo on puolueeton, sitoutumaton lehti. Emme ota kantaa kenenkään ehdokkaan puolesta emmekä ketään vastaan. Jokainen äänestäjä pystyy varmasti itse valitsemaan sen itselleen parhaan ehdokkaan. Tavoitteenamme on silti antaa eväitä punnitun päätöksen tekemiseen.

Osa ehdokashaastatteluista on jo saatu valmiiksi. Niiden perusteella voin luvata, että ehdokkaiden näkemyksissä ja osaamisessa on isoa hajontaa. Sama koskee puolueita.

Jokainen äänestäjä pystyy varmasti itse valitsemaan sen itselleen parhaan ehdokkaan.

Ehdokasesittelyiden lisäksi raportoimme muutenkin laajasti vaalikamppailusta ja analysoimme eri vaihtoehtoja.

Parin viikon päästä aukeavasta vaalikoneesta äänestäjä voi itse haarukoida sopivia ehdokkaita ja vertailla heidän erojaan.

Nyt alkavassa esittelysarjassa kaikki ehdokkaat saavat samanlaisen näkyvyyden ja käsittelyn. Ehdokkaat, joita on jo vähintään 35, esitellään aakkosjärjestyksessä.

Niin puolueettomia emme sentään ole, että esittelisimme vaalipiirin kaikki ehdokkaat. Olemme sitoutuneet ajamaan oman alueemme etua.

Parhaamme mukaan haluamme edistää sitä, että Mikkelin ja Pieksämäen seuduilta kansanedustajaksi nousisi vähintään asukaslukuamme vastaava määrä ihmisiä.

Viime vaaleissa tässä onnistuttiin maakuntatasolla oikein hyvin. Asukasluvun perusteella Etelä-Savoon olisi ”kuulunut” 2015 vaaleissa viisi paikkaa. Edustajia tuli seitsemän.

Pieksämäen seudulla tilanne on heikompi. Raimo Mähönen (sd.) nousi rautatiekaupungista Arkadianmäelle 1995—2003. Sen jälkeen Pieksämäeltä ei omaa ehdokasta ole läpi saatu.

Pieksämäen tilanne tuo hyviin esiin sen, kuinka vaalimatematiikka toimii maantieteellisesti laajassa, mutta harvaan asutussa vaalipiirissä. Pieniltä paikkakunnilta noustaan eduskuntaan vain ääniä keskittämällä.

Poikkeuksen tästä tekevät vain sellaiset harvinaiset nimimiehet ja -naiset, joilla on tunnettuutta ja suosiota omia nurkkia laajemmallakin.

Pieksämäen seudulla on niin vähän äänioikeutettuja, että läpi mennäkseen ehdokkaan pitää saada lähes puolet kaikista kaupungissa annetuista äänistä ja naapurikunnista vielä vähän lisää. Pelkät oman puolueen äänet eivät läpimenoon millään riitä. Pieksämäellä jo nähdäänkin yritystä ”koko kaupungin ehdokkaan” luomiseksi.

Esimerkiksi Savonlinnassa keskittäminen onnistui viime vaaleissa erinomaisesti. Läpi meni peräti kolme ehdokasta.

Mikkelin seudullakin äänestäjien kannattaa tämä totuus muistaa. Jos omia ääniä halutaan Arkadianmäelle kaikumaan, äänestämällä siihen voidaan vaikuttaa.

Kirjoittaja on Länsi-Savon vastaava päätoimittaja.