Päätoimittajalta: Joko aika olisi kypsä korkeakoulujen liitolle?

Vahva kaakkoissuomalainen korkeakoulu olisi hyvää varautumista tuleviin myllerryksiin. Xamkin ja LUTin liiton edut ja mahdollisuudet kannattaisi vielä kerran selvittää. Mitään ei synny ilman omistajien yhteistä tahtoa, kirjoittaa päätoimittaja Timo Laitakari.

Timo Laitakari | timo.laitakari@lansi-savo.fi | Twitter:@TimoLaitakari
Timo Laitakari | timo.laitakari@lansi-savo.fi | Twitter:@TimoLaitakari

Monta aikaisempaa yritystä on mennyt mönkään. Sen ei pidä antaa lannistaa. Xamkin ja LUTin yhdistämistä kannattaisi vielä yrittää.

Kaakkois- ja Itä-Suomen talous- ja väestökehitys ovat siinä asennossa, ettei vaikeitakaan operaatioita kannata vältellä.

Päätoimittaja Tapio Honkamaa kirjoitti muutama viikko sitten Mikkelin Kaupunkilehdessä, kuinka Mikkeli menetti yliopiston, kun ei tarttunut LUTin yhteistyötarjoukseen pari vuotta sitten. Honkamaa veti mutkia tarpeettoman suoriksi. Siitä huolimatta kirjoitus oli tervetullut avaus.

Mikkelissä keskustelu korkeakoulupolitiikan tavoitteista ja vaihtoehdoista on loistanut poissaolollaan. Kovin paljon tärkeämpää keskustelunaihetta on silti vaikea keksiä.

Korkeakoulut vetävät ympärilleen fiksuja, uutta luovia ihmisiä. Ne säteilevät lähialueilleen taloudellista toimeliaisuutta, työtä ja hyvinvointia.

Korkeakoulujemme vahvistaminen on ehkä suurin yksittäinen asia, jolla voimme alueemme edellytyksiä parantaa.

Etelä-Savossa on enemmän kuin yksi korkeakoulun aloituspaikka jokaista syntyvää lasta kohden.

Mikkelissä toimii jo nyt vahva Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk. Mikkelissä toimii Aallon vetovoimainen kauppatieteen kandidaattiohjelma. Kaupungissa tehdään laadukasta tutkimusta sekä Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston LUTin että Helsingin yliopiston tutkijaryhmissä.

On helppo heittää, että paremminkin voisi mennä ja maisteriohjelmat olisivat kivoja. Rehellisyyden nimissä todellinen haaste taitaa olla edes nykyisten asemien säilyttäminen.

Suomen korkeakoulukentällä on pelattu polttopalloa jo pitkään. Kun ikäluokat pienenevät, loppua pudotuspelille ei näy. Kunhan muualla maassa rakennejärjestelyt etenevät, täälläkin paine kasvaa.

Karsimista tapahtuu väistämättä. Vain vahvoilla, vetovoimaisilla ja tuloksia esittävillä yksiköillä on mahdollisuus selvitä. Haluaako Mikkeli olla mukana tässä joukossa?

Etelä-Karjalan suunta tarjoaisi yhteisen kosketuspinnan muun muassa Saimaan, metsien ja Venäjä-yhteistyön kautta.

Yhden selvän perustelun koko Kaakkois-Suomen korkeakoululle löytää katsomalla karttaa. Xamk syntyi jonkinlaisena järkiavioliittona. Sen toiminta-aluetta on vaikea nähdä luonnollisena, yhtenäisenä kokonaisuutena.

Xamkin ja LUTin liitos parantaisi tilannetta. Mikkelistä katsottuna Etelä-Karjalan suunta tarjoaisi yhteisen kosketuspinnan muun muassa Saimaan, metsien ja Venäjä-yhteistyön kautta.

Xamk on aloittanut juuri strategisen yhteistyön Aalto-yliopiston kanssa. Sinällään valintaa voi kehua kunnianhimosta: Aalto kuuluu maailman huippuihin.

Sitä voi tosin miettiä, kuinka sitoutunut Aalto pitkän päälle on nimenomaan Kaakkois-Suomen kehittämiseen. Kummalle Mikkelin seutu on tärkeämpi Aallolle vai LUTille?

LUT on toki Aaltoon verrattuna pieni ja kapea-alainen. Toisaalta sekin tuottaa vahvoilla aloillaan maailman huippututkimusta.

Sitä voi tosin miettiä, kuinka sitoutunut Aalto pitkän päälle on nimenomaan Kaakkois-Suomen kehittämiseen.

Yhteinen korkeakoulu ei todellakaan ole uusi ajatus. Länsi-Savon arkistosta löytyy uutisia yhdistymisaikeista reilun kymmenen vuoden takaa. Selvitysmies Markku Linna esitti Mikkelin, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen sekä LUTin yhdistämistä jo tammikuussa 2008 julkistetussa esityksessään.

Kommentit joka puolella aluetta olivat myönteisiä. Valmistelut etenivät. Kesän 2009 tienoilla sukset olivat silti jo ristissä.

Jotain konkreettista sentään versoi. Mikkelin ammattikorkeakoulu muutettiin osakeyhtiöksi. Itu Xamkista syntyi, kun eteläkarjalaisiin tympiintyneet savolaiset ja kymenlaaksolaiset löysivät toisensa.

Etelä-Karjalassa Saimaan ammattikorkeakoulu ja LUT alkoivat lähentyä ja rakensivat Skinnarilaan yhteisen kampuksen.

Seuraava yritys tehtiin heti kohta. Omistajakaupungit ja maakuntaliitot tilasivat professori Matti Koiraselta uuden selvityksen. Marraskuussa 2010 selvitysmies löi pöytään ehdotuksen fuusiosta. Samaan syssyyn professori ehdotti koulutusohjelmien vähentämistä ja toimipaikkaverkoston harventamista, aluksi Imatralta ja Pieksämäeltä.

Puuttuminen toimipaikkoihin oli liikaa omistajakaupungeille. Ehdotus haudattiin äkkiä. Aika osoitti, että Koiranen kuitenkin tiesi mistä puhui: sekä Pieksämäeltä että Imatralta toiminta on jo loppunut.

Kiinnostava yksityiskohta on muuten sekin, että Etelä-Savon silloinen maakuntajohtaja Matti Viialainen kannatti Koirasen korkeakouluvisiota. Vain yksi asia tökki: LUTin hän olisi lopettanut kokonaan ja yhdistänyt Itä-Suomen yliopistoon. Nykyisenä Etelä-Karjalan maakuntajohtajana hän taitaa olla toista mieltä.

Jos yksikin kaupunki keskittyy vain välittömiin, omaa paikkakuntaa koskeviin uhkin tai vaatimuksiin, mistään ei tule mitään.

Vanhojen epäonnistumisten muistelulla ei ole tarkoitus hieroa suolaa kenenkään haavoihin. Historiasta voi oppia. Jos Xamkin ja LUTin liittoa ryhdytään miettimään, samoihin virheisiin ei pidä sortua.

Sekä Linnan että Koirasen esitykset kaatuivat osaltaan korkeakoulujen toimivan johdon vastustukseen. Syksyllä 2010 haastattelin kaikkien mukana olevien ammattikorkeakoulujen rehtoreita: heidän vastenmielisyytensä koko selvitystä kohtaan oli ilmeinen.

Ainakin yhden koulun johtohenkilön tiedän kulisseissa aktiivisesti ja tietoisesti jopa sabotoineen hanketta.

Myös Xamkin nykyinen johto — hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko (kok.) ja rehtori Heikki Saastamoinen — on selkeästi LUT-kuvion rakentamista vastaan. Kun esimerkiksi yhteistyö Aallon kanssa julkistettiin joulun alla, yksi syy riemuun oli, että näin saatiin torpattua spekulointi LUTilla.

Selkein opetus menneisyydestä onkin, että asian täytyy edetä omistajien kautta. Ei liikemaailmassakaan isoja fuusioita jätetä toimitusjohtajille. He katsovat helposti asioita oman asemansa ja oman hiekkalaatikkonsa kautta.

Omistajilta fuusio edellyttäisi kykyä yhteisen ison edun näkemiseen. Jos yksikin kaupunki keskittyy vain välittömiin, omaa paikkakuntaa koskeviin uhkin tai vaatimuksiin, mistään ei tule mitään.

Osa ongelmaa on, että Xamkin omistajuus ja rakenne on betonoitu osakassopimuksella.

Xamkin kehittämisessä yksi ongelma on heikko omistajuus. Tämä tuli näkyväksi 2016, kun LUTin suunnalta viimeksi kunnolla tunnusteltiin fuusiota.

Kun osakekanta on jaettu neljälle kaupungille ja vielä jyvitetty maakunnittain 50 / 50, selkeää isäntää ei ole. Rehtori ja hallituksen puheenjohtaja voivat täyttää valtatyhjiön.

Kaupungeissa omistajanohjauksesta vastaavat käytännössä kaupunginjohtajat. Poliittiset päätöksentekijät ovat sivuraiteilla. Kuvaavaa on, että kun Xamk solmi historialliseksi luonnehditun sopimuksen Aalto-yliopiston kanssa, asiaa ei käsitelty lainkaan Mikkelin päätöksentekoelimissä.

Osa ongelmaa on, että Xamkin omistajuus ja rakenne on betonoitu osakassopimuksella. Sooloilulle ei ole sijaa. Yksittäisen omistajakaupungin on turha miettiä uusia kuvioita ilman, että saa muut mukaan.

Jos siis vaikkapa Mikkeli haluaisi Xamkin osaksi LUT-konsernia, mukaan kimppaan pitäisi puhua Savonlinna, Kouvola ja Kotka. Näistä Kouvola saattaisi olla helpoin osa, sillä siellä LUTilla on laajaa toimintaa.

Silti kannattaa yrittää. Parhaimmillaan muutos vahvistaisi sekä Xamkia että LUTia.

Koko Kaakkois-Suomen yhteisen korkeakoulun luominen on pirun vaikea savotta. Kuka urakan ottaisi?

Voi olla, että perusteellisissa selvityksissä hanke osoittautuu järjettömäksi. Voi olla, etteivät omistajat pysty löytämään hommasta yhteistä etua.

Silti kannattaa yrittää. Parhaimmillaan muutos vahvistaisi sekä Xamkia että LUTia. Kumpikin korkeakoulu on Mikkelin seudulle ja koko Kaakkois-Suomelle elintärkeä.

Kirjoittaja on Länsi-Savon vastaava päätoimittaja.

Luetuimmat