Päätoimittajalta: Kuivilla silloinkin kun jäätiköt sulavat

Ihminen on mukavuudenhaluinen vastuun välttelijä. Onneksi suurin taakka ilmastonmuutoksen torjumisessa ja siihen varautumisessa on valtioiden johdolla ja muilla päättäjillä, kirjoittaa päätoimittaja Timo Laitakari. Yksilöitäkin toki tarvitaan.

Timo Laitakari | timo.laitakari@lansi-savo.fi | Twitter: @TimoLaitakari
Timo Laitakari | timo.laitakari@lansi-savo.fi | Twitter: @TimoLaitakari

Ensimmäinen muistijälki asiasta on kahdeksannen luokan talvelta ja 1980-luvulta. Tapahtumapaikka oli Pukinmäen yläasteen parakki, käynnissä maantiedon tunti.

Opettaja kertoi ostaneensa rantatontin ja varmistaneensa, että se on kuivalla maalla senkin jälkeen, kun jäätiköt sulavat.

Siis turha väittää, että tämä ilmastonmuutos olisi ihan puskista tullut. Jotain olisi asialle jo ehtinyt tehdäkin.

Tänään sunnuntaina Länsi-Savon haastattelussa anttolalainen Tero Hokkanen ihmettelee samaa asiaa.

”Tiedeyhteisöllä on ollut jo noin 30 vuoden ajan konsensus siitä, että ilmaston lämpeneminen aiheuttaa valtavia ongelmia. Mutta silti asian estämisessä ei ole saavutettu juuri mitään.”

Ihminen on mukavuudenhaluinen. Ikävät faktat on helppo sivuuttaa tai kieltää.

Jos 99 asiantuntijaa sanoo, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa, aina löytyy yksi, joka sanoo ei. Ja aina löytyy niitä, jotka mieluummin uskovat sitä yhtä.

Epäilijälle tämäkin kirjoitus on osoitus eliitin ja median salaliitosta.

Ja tällä viikolla uutisoitiin, että neljä edellistä vuotta ovat olleet maapallolla mittaushistorian lämpimimmät.

Jos ikävät asiat myöntääkin, vastuu on mukavinta ulkoistaa.

Helsingin Sanomat uutisoi alkuviikosta kyselytutkimuksesta, jonka yksi johtopäätös oli, että Suomessa kansalaiset odottavat hallitukselta nopeita toimia ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi.

Toinen keskeinen johtopäätös oli, että suomalaiset haluavat sellaisia konkreettisia toimia, jotka osuvat joihinkin muihin kuin heihin itseensä.

Maalla asuvien on helppo kannattaa kaupunkien ruuhkamaksuja. Kaikkien suomalaisten on helppoa kannattaa sitä, että hiilidioksidipäästöjen vähentäminen hoidetaan istuttamalla metsiä Afrikkaan.

Etelä-Savosta katsottuna ilmastonmuutos voi vaikuttaa kaukaiselta asialta. Kun muistaa isot metsämme ja maataloutemme, olemmekin aivan ytimessä. Metsät ovat valtavia hiilinieluja, maatalous taas merkittävä päästölähde.

Maailmassa on kohta kahdeksan miljardia yksilöä, joten sillä on iso merkitys, kuinka yksilö syö, liikkuu ja asuu.

Mikkelin yliopistokeskuksen vahvoja tutkimusaloja ovat bioenergia, vihreä kemia ja kestävät ruokaketjut. Xamkissa tutkitaan muun muassa energiajärjestelmiä ja biotaloutta. Tässäkin mielessä olemme ytimessä.

Ilmastonmuutoksesta on helppo myös ahdistua. Kun uhkapuolella liikutaan hirmumyrskyissä, aavikoitumisessa ja kansainvaelluksissa, pienen ihmisen vaikutusmahdollisuudet tuntuvat olemattomilta.

Isossa kuvassa tärkeimmät päätökset tehdään toki eduskunnassa, hallituksessa ja valtioiden välillä. Suurin vastuu on päättäjillä, koska tehokkaimmat vaikutuskeinot vaikkapa uusiutuviin energianlähteisiin siirtymisessä edellyttävät pakkoa, sääntelyä ja ohjausta.

Yksilökin voi vaikuttaa omilla valinnoillaan. Maailmassa on kohta kahdeksan miljardia yksilöä, joten sillä on iso merkitys, kuinka yksilö syö, liikkuu ja asuu.

Kansainvälinen ilmastopaneeli julkisti tuoreimman raporttinsa lokakuussa. Se käynnisti ison polemiikin aiheesta. Tätä keskustelua ei saisi päästää hiipumaan, sillä ilman puhetta on ei synny tekoja.

Myös tässä ihan tavallisilla ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa. Poliitikkoja voi ja pitää haastaa. Virkamiehiltä voi kysyä, yrityksiltä vaatia.

Eikä seminaarin järjestäminenkään ole huono ajatus. Tero Hokkanen päätti vaikuuttaa niin.

Kirjoittaja on Länsi-Savon vastaava päätoimittaja.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat