Päätoimittajalta: Koulutus pakenee keskuksiin — Toivottavasti piispojen vetoomus auttaa Diakin säilymiseen Pieksämäellä

Diak tekee vielä tänä vuonna päätöksen tulevaisuuden rakenteestaan. Pieksämäen kaltaiset seutukaupungit ovat häviämässä Suomen korkeakoulukartalta. Maan hallitus pesee kätensä, vaikka kaiken takana on valtakunnallinen ohjaus, kirjoittaa päätoimittaja Timo Laitakari.

Timo Laitakari | timo.laitakari@lansi-savo.fi | Twitter: @TimoLaitakari
Timo Laitakari | timo.laitakari@lansi-savo.fi | Twitter: @TimoLaitakari

Pieksämäellä pelätään. Diakonia-ammattikorkeakoulu miettii rakenteitaan uusiksi. Pieksämäen kannalta se voi tarkoittaa ainoan kaupungissa toimivan korkeakouluyksikön lopettamista.

Tällä hetkellä Diak toimii viidellä paikkakunnalla. Pääpaikka on Helsinki.

Pieksämäki ei ole pelkonsa kanssa yksin, sillä myös Oulussa, Porissa ja Turussa päätöksiä odotetaan jännittyneinä.

Diakin rehtori toppuuttelee pelkoja ja sanoo, ettei mitään ole vielä päätetty.

Ei pidä ihmetellä, jos huoli silti elää. Todellisuus on opettanut, että pienten korkeakouluyksiköiden ja etenkin pienillä paikkakunnilla toimivien yksiköiden elinmahdollisuudet ovat käyneet heikoiksi.

On vaikea ennakoida, millaisiin ratkaisuihin Diak päätyy. Kaikki muut paikkakunnat ovat Pieksämäkeä selvästi suurempia kaupunkeja, ja niissä toimii isoja yliopistoja. Tällä perusteella, Pieksämäen asema voi näyttää huonolta.

Toisaalta Diakin hallituksen puheenjohtaja sanoo Diakin muistavan tehtävänsä alueellisen elinvoiman edistäjänä. Jos lupaus pitää, Pieksämäen kampus varmaankin jatkaa, jopa vahvistuu.

Juuri Pieksämäellä Diakin suhteellinen merkitys on nimittäin suuri. Yksikkö myös palvelee koko laajaa itäistä Suomea.

Diak on osakeyhtiö, jonka suurimmat omistajat ovat kirkollisia säätiöitä. Sekä Mikkelin että Kuopion piispat ovat vedonneet Pieksämäen yksikön puolesta. Kiinnostavaa nähdä, mikä vaikutus sillä on.

Kun joku yksikkö poistuu kartalta, päätöksen tekee aina korkeakoulun hallitus. Maan hallitus voi pestä kätensä.

Isommassa kuvassa Diakin lähteminen Pieksämäeltä ei olisi mikään yllätys.

Ammattikorkeakoulujen verkosto rakentui Suomeen 1990-luvulla. 2000-luvulla kiihtyvä kehitys on ollut verkoston purkaminen, harventaminen ja voimakas keskittäminen maakuntien keskuskaupunkeihin.

Tuorein suuntaus ovat suuret ammattikorkeakoulujen ja tiedekorkeakoulujen fuusiot.

Pieksämäelläkin keskittävä politiikka tunnetaan hyvin. Se vei metsäinsinöörien koulutuksen Mikkeliin vuonna 2013.

Samasta ilmiöstä oli kyse myös silloin, kun Itä-Suomen yliopisto päätti Savonlinnan opettajakoulutuksen lopettamisesta.

Samasta oli kyse, kun Saimaan ammattikorkeakoulu kertoi talvella aikovansa lakkauttaa Imatran yksikkönsä.

Kun joku yksikkö poistuu kartalta, päätöksen tekee aina korkeakoulun hallitus. Maan hallitus voi pestä kätensä. Ministerit tarjoavat menettäville seutukaupungeille teetä ja sympatiaa.

Pohjimmiltaan kyse on silti valtakunnallisista linjoista.

Korkeakoulujen rahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Sen rahoituskriteerit ja tulosneuvotteluissa antama "hienovarainen" ohjaus sanelevat, millaisia päätöksiä yksittäiset korkeakoulut joutuvat tekemään.

Sillä ei näytä olevan väliä, minkä värinen hallitus maata hallitsee. Ministeriön keskittävä linja pysyy hallituskaudesta toiseen. Näkökulmasta riippuu, onko se oikea vai väärä.

Pieksämäeltä asia näyttää toiselta kuin Helsingistä tai Kuopiosta. Kyse on arvoista eli toisin sanoen poliittisista valinnoista.

Mikkelissäkin kehityksen suuntaan muuten kannattaa suhtautua vakavasti. Xamk-fuusio toi ammattikorkeakoululle kokoa ja uskottavuutta, mutta tuskin nykymallilla täälläkään kovin monta vuotta voidaan jatkaa.

Kirjoittaja on Länsi-Savon vastaava päätoimittaja.

Tanja Rihu

Diak toimii Pieksämäellä Hiekanpään kampuksella yhdessä muun muassa Seurakuntaopiston kanssa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat