Päätoimittajalta: Vihan lietsojat tuomiolla – Masinoidun nettikiusaamisen logiikka muistuttaa kiinalaista vesikidutusta

Netti on nopea. Siellä laki ja oikeus eivät aina pysy ihmisen pahuuden perässä. Torstaina annetut kovat tuomiot asettavat tervetulleita rajoja sille, kuinka verkossa voi ihmistä pahoinpidellä. Lainsäädäntöä pitäisi verkkovainoamisen osalta myös uudistaa, kirjottaa päätoimittaja Timo Laitakari.

Timo Laitakari | timo.laitakari@lansi-savo.fi | Twitter: @TimoLaitakari
Timo Laitakari | timo.laitakari@lansi-savo.fi | Twitter: @TimoLaitakari

Yllättyikö joku? Netissä ei saakaan tehdä mitä tahansa.

Helsingin käräjäoikeus antoi torstaina kovat tuomiot MV-lehden perustajalle Ilja Janitskinille ja dosentti Johan Bäckmanille. Herrat muun muassa masinoivat netissä vainokampanjoita Ylen toimittajaa Jessikka Aroa vastaan.

Janitskin ja Bäckman yllyttivät muita ihmisiä solvaamaan Aroa puhelimella, sähköposteilla ja netin kanavissa. Vihaviestien tulva teki Aron elämästä sietämätöntä. Oikeuden mukaan vihakampanjan tarkoituksensa oli tuhota Aron maine ja uskottavuus toimittajana.

Toimintamallissa on jotain samaa kuin niin sanotussa kiinalaisessa vesikidutuksessa. Siinä uhri sidotaan ja hänen otsalleen tiputetaan tasaisin väliajoin vesipisara.

Yksi tippa ei tunnu juuri miltään, mutta veden jatkuva osuminen samaan kohtaan muuttaa aistimuksen kivuksi ja kauhuksi.

Masinoijat joutuivat tuomiolle. Toivottavasti yksittäisten viestien lähettäjätkin nyt miettivät omaa noloa rooliaan Janitskinin pieninä vesipisaroina.

Janitskin ja Bäckman saivat tuomiot paitsi Aron, myös kahden muun naisen vainoamisesta. Kyse voi sattumasta, mutta verkkovainossa tyypillistä näyttää olevan, että tekijät ovat miehiä ja uhrit naisia.

Toivottavasti yksittäisten viestien lähettäjätkin nyt miettivät omaa noloa rooliaan Janitskinin pieninä vesipisaroina.

Tähän populismin, trollien ja somepropagandan aikaan kuuluu vakiintuneiden termien omiminen sekaannusta herättävään uuteen käyttöön. Siinä mielessä on loogista, että MV-lehden puolustajissa on paljon suomalaisuudella, sinivalkoisuudella ja isänmaallisuudella elämöiviä ”patriootteja”.

Heitä ei haittaa, että MV-lehden kytkennät Venäjään ja venäläiseen informaatiovaikuttamiseen ovat ilmeiset. Jessikka Aron kimppuun käytiin juuri siksi, että hän kirjoitti kriittisesti venäläisistä trolleista.

MV-lehden tukija Johan Bäckman taas tunnetaan parhaiten siitä, kuinka hän levittelee Venäjän mediaan soopaa suomalaisesta yhteiskunnasta.

MV-lehti oli Suomessa aivan uudenlainen media. Se vähät välitti hyvistä tavoista, tekijänoikeudesta tai totuudesta. Kannattaa muistaa, ettei kyse kuitenkaan ole mistään suomalaisesta ilmiöstä. Vastaavia vihasivustoja on maailma täynnä.

Avointa vihanlevitystä vaarallisempaa on sellainen riidan kylväminen, jota ei heti riidan kylvämiseksi tunnista. Aika usein tällainen toiminta on vielä suunnitelmallista.

Jos olet jakanut tai nähnyt videon, jossa ”naisasia-aktivistit” kaatavat metrossa happoa väärin istuvien miesten haaroväliin, olet törmännyt venäläiseen trollaukseen.

Samana torstaina, jona Janitskin sai tuomionsa, yhdysvaltalainen viestipalvelu Twitter julkisti kymmenen miljoonaa valetilien jakamaa viestiä, jotka se arvioi valtiolliseksi — lähinnä venäläiseksi — propagandaksi.

Nettiaikana kaikki muuttuu nopeasti. Laki ja oikeus eivät pysy tekniikan ja väärintekijöiden perässä. MV-lehti ja Bäckman saivat touhuilla rauhassa pitkään ennen kuin asiaan puututtiin.

Vaikka tuomio nyt tuli, tämänkin prosessin aikana tuli selväksi, että myös lainsäädännössä on korjattavaa. Systemaattiseen vainoon pitää pystyä puuttumaan, vaikka se koostuisikin pienistä, yksittäisistä teoista.

Julkisissa arvioissa torstaisia tuomioita on pidetty hyvin perusteltuina. Sekä tuomioita että maksettaviksi määrättyjä korvauksia taas on luonnehdittu koviksi.

Rikosten käsittely jatkunee hovioikeudessa. Se onkin tarpeen. Kyse on ennakkotapauksesta, ja hovioikeuden tuomiot luovat pohjaa myös tulevalle oikeuskäytännölle.

Kirjoittaja on Länsi-Savon vastaava päätoimittaja.

Länsi-Savoa julkaiseva Kaakon Viestintä Oy oli MV-lehteä koskevassa oikeudenkäynnissä yksi asianomistaja. Syytekohdassa oli kyse yhtiön kuvien luvattomasta käytöstä MV-lehdessä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet