Päätoimittajalta: Lukijan asialla myös seuraavat 130 vuotta

Länsi-Savon edeltäjä aloitti ilmestymisensä 2.1.1889. Sen jälkeen lehden perustehtävä ei ole juuri muuttunut. Länsi-Savo ajaa lukijoiden etua kertomalla tosiasioita heitä koskettavista asioista, kirjoittaa päätoimittaja Timo Laitakari.

Timo Laitakari | timo.laitakari@lansi-savo.fi | Twitter: @TimoLaitakari
Timo Laitakari | timo.laitakari@lansi-savo.fi | Twitter: @TimoLaitakari

Pieni tapahtuma Mikkelin kaupungissa 2. päivä tammikuuta vuonna 1889. Suomi-lehden ensimmäinen numero oli ostettavissa ja tilattavissa Blomfeltin paperikaupassa, sokerileipuri Miettisen myymälässä sekä yhdeksässä kauppapuodissa.

Suomi ilmestyi pitkään vain kahtena päivänä viikossa. Se kertoi olevansa sanomalehti uskonnollisten, valtiollisten, kasvatusopillisten ja taloudellisten asiain käsittelemistä varten.

Suomi-lehdestä kehittyi muutaman nimenvaihdoksen jälkeen Länsi-Savo. Ensimmäisen numeron ilmestymisestä on nyt kulunut 130 vuotta.

Lehden 130-vuotista taivalta muistetaan vuoden mittaan sekä lehden sivuilla että muilla tavoilla. Syksyllä julkaisemme erillisen juhlalehden, jossa katsomme monipuolisesti sekä tulevaan että menneeseen.

Mikkelissä oli Suomi-lehden aloittaessa reilut 2 000 asukasta. Lehden painos laskettiin sadoissa. Mukavaa eteenpäin katsovaa pöhinää oli kuitenkin ilmassa, kun tietoliikenteen ja liikenneväylien kehitys lavensivat ihmisen elinpiiriä.

Talous edistyi, kaupunki kasvoi. Savilahden rannalla oli nähty ensimmäinen veturi, kun Mikkelin läpi rakennettiin rautatietä. Savon rata valmistui Kouvolan ja Kuopion välille 1889. Yhteydet isompiin keskuksiin lyhenivät huimasti.

Suomi-lehden toimitus ja konttori sijaitsivat kustantajansa, kirjapainoyrittäjän ja paperikauppiaan O. B. Blomfeltin liiketalossa nykyisen Vuorikauden varressa.

Tietoliikenteen kehitystä toimituksessa seurattiin eturintamassa, ja käyttöön saatiin pian ”kuulolanka” eli puhelin, jonka vastaperustettu Mikkelin Puhelinyhdistys taloon veti.

Talous edistyi, kaupunki kasvoi. Savilahden rannalla oli nähty ensimmäinen veturi.

Suomi-lehti oli sisällöiltään hyvin erilainen kuin nykyiset sanomalehdet. Tekijöiden motiivit olivat hengellisiä.

Muutaman vuoden ilmestymisen jälkeen lehden tekijät vaihtuivat ja nimikin vaihtui Mikkeliksi. Tämä oli iso askel kohti paikallisista asioista elävää uutislehteä, jollainen Länsi-Savo on nytkin.

Länsi-Savo ei ollut suinkaan Mikkelin ensimmäinen lehti. Jo 1860-luvulla täällä ilmestyi ”Mikkelin Ilmoituslehti”. Länsi-Savosta tuli alueensa ykköslehti pian maan itsenäistymisen jälkeen, kun vanha kilpailija, ”Mikkelin Sanomat”, menetti asemiaan.

Taloudellisesti lehdellä on mennyt välillä paremmin, välillä huonommin. Vaikeaa oli muun muassa silloin, kun keisarillinen sensuuri lakkautti lehden kuukauden ajaksi sortokaudella 1902.

Kaupungin asioiden lisäksi Länsi-Savo on alusta lähtien kertonut myös ympäröivien kuntien ja maaseudun asioista. Lehden levikkialue vakiintui hyvin pian suunnilleen nykyiselleen.

Länsi-Savo on toiminut neljällä eri nimellä. Lehti perustettiin Suomi-lehtenä 1889. Nykyisen nimensä se otti 1917,

130 vuodessa Mikkeli ja sen ympäristö ovat muuttuneet. Pöhinää voi yhä löytää yritysmaailmasta, kulttuurin kentiltä ja vaikkapa korkeakoulujemme tutkijaryhmistä. Iloisen optimistisesta kasvun kaudesta on silti osin siirrytty murehtimaan väestökatoa ja elinvoiman hiipumista.

Liikenneyhteyksien ja etenkin digitaalisen tietoliikenteen kehitys mullistaa maailmaa ja maailman kuvaa vielä nopeammin kuin 130 vuotta sitten. Nämä muutokset koskettavat sekä lehtien lukijoita että tekijöitä.

Paperinen sanomalehti on monelle yhä tärkeä tapa maailman hahmottamiseen ja haltuun ottamiseen. Yhä useampi lukee silti Länsi-Savonsa puhelimelta tai tietokoneelta.

Kaikista muutoksista huolimatta toimitus jatkaa pohjimmiltaan samalla asialla, jolla lehden perustajat Jaakko Päivärinta ja O. B. Blomfield aloittivat.

Kerromme kaupungin, alueen ja maailman uutisista lukijoillemme. Pidämme alueemme ihmisten puolta. Olemme äänitorvi erilaisille mielipiteille, ilmiöille ja ihmisille. Jos hyvin sattuu, ehkä myös viihdytämme, kosketamme tai saamme lukijan nauramaan.

Jos hyvin sattuu, ehkä myös viihdytämme, kosketamme tai saamme lukijan nauramaan.

Vuodesta 1917 alkaen lehti oli aluksi kansanpuolueen, sitten nuorsuomalaisten ja edistyspuolueen äänenkannattaja. Vuonna 1951 Länsi-Savo julistautui sitoutumattomaksi.

Vuonna 2019 emme ole sitoutuneet minkään puolueen, eturyhmän, organisaation, kaupungin tai kunnan asioiden edistämiseen. Länsi-Savo on sitoutunut lukijoihinsa ja heidän palvelemiseensa.

Länsi-Savo ajaa alueensa etua välittämällä lukijoilleen oikeaa tietoa ja kertomalla ihmisiä koskettavista muutoksista ja ilmiöistä. Me teemme sen journalistisin perustein, luotettavasti, kiinnostavasti ja tarvittaessa kriittisesti.

Mikkelin seutu elää ja hengittää vain, jos aluetta ja sen asukkaita puolustetaan. Ei lehdellä voi mennä hyvin, jos alue ei pärjää. Aiomme tehdä hyvää lehteä lukijoillemme vielä ainakin seuraavat 130 vuotta.

Kirjoittaja on Länsi-Savon vastaava päätoimittaja.


Juttua on muokattu kello 21.01: Korjattu Savon radan aukeamisvuosi.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Uusimmat uutiset