Kolumni: Kukaan ei elä vain omaa aikaansa

Markku Kumpunen pohtii, miten paljon menneiden sukupolvien kokemukset vaikuttavat tulevien sukupolvien elämään.

Markku Kumpunen
markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi
Jos eläisi, isäni olisi eilen täyttänyt 100 vuotta. Siis tsaarin aikana syntynyt, vähän ennen maaliskuun vallankumousta, jossa Nikolai II pantiin viralta. Myös äitini syntymä sattui värikkääseen ajanjaksoon. Hän tuli maailmaan pari viikkoa lokakuun vallankumouksen jälkeen, vähän ennen kuin Suomi itsenäistyi.
Paitsi, että olen niin sanottuihin vanhoihin nahkoihin tehty, olen saanut myös kahden vallankumouksen, porvarillisen ja sosialistisen, tuulahduksia vanhempieni kautta. Se selittääkin, saattaa joku nyt sanoa.

Kun miettii vanhempien vaikutusta lapsiinsa, kasvatuksen, asenteiden muokkautumisen ja kaikenlaisen muun vaikuttamisen kautta, lonkerot ulottuvat laajalle. Vanhempieni vanhemmat olivat syntyneet 1800-luvun puolella. Vain yhden heistä ehdin tavata. Hän oli syntynyt samana vuonna kuin Adolf Hitler ja Charles Chaplin, joilla molemmilla oli merkittävä vaikutus ihmisiin viime vuosisadalla.
Kuinka paljon isovanhempien ajatuksista, asenteista ja sen ajan maailmasta on kulkeutunut vanhempien kautta tähän aikaan? Vanhempani elivät nuoruutensa sota-aikana ja sodassakin. Äskettäin TV:ssä esitetty dokumentti kertoi, kuinka sodan vaikutukset ovat näkyneet monissa suomalaisperheissä kauan vielä rauhanteon jälkeenkin. Heijastuvatko ne vielä seuraavallekin sukupolville?

Nyt syntyvien lasten odotettavissa oleva elinikä vie heidät 2100-luvulle. Kun asetan itseni keskelle, aikajana isovanhemmista lapsenlapsen vanhuuteen, venyy yli 200 vuoden mittaiseksi. Sinä aikana on on ehtinyt tapahtua ja tapahtuu vielä paljon. Ajasta ennen sähkövaloa on tultu digiaikaan. Suomi on itsenäistynyt, käynyt muutaman sodan, rikastunut ja velkaantunut.
Vempeleitä on tullut paljon, mutta ihmisten puolella kehitys on ollut hitaampaa. Samoja virheitä toistetaan jatkuvasti.
Kirjoittaja on Kaakon Viestinnän mielipidetoimittaja.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.