Kolumni: Miksi mikään ei kohta riitä? Miksi ihmiset vedetään niin tiukille?

Vesa Kontiainen

Kun on pörräillyt siellä sun täällä ympäri Suomea ja tavannut tuttuja joiden kanssa on jutellut, monta kertaa on sivuttu tätä nykyaikaa. Huolia on paljon, mutta onneksi myös aurinko paistaa risukasaan.
Yhtä kaikki, monilla on syvä huoli siitä, kuinka tulevaisuus menee. Osalla ei ole työtä, osa on lomautettu mutta on myös niitä joilla on vielä työtä.
Ja sitten on niitä jotka ovat uupumuksen partaalla kun duunipaikoilla on kaikki vedetty niin tiukaksi että happi loppuu. Liian vähän duunareita, liian paljon töitä ja sanoa ei voi mitään koska on pelko töiden loppumisesta. Kaikkea kiristetään.  
Siinäkin vain tulee seinä nopeasti vastaan. Loputtomiin ei voi kiristää, koska kohta ei ole ketään eikä mitään mitä kiristää.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet