Jari Lindströmin kolumni:Vammaispalveluiden hankinnassa voidaan käyttää harkintaa

Jari Lindströmin kolumni:Vammaispalveluiden hankinnassa voidaan käyttää harkintaa

Julkisuudessa on virinnyt vilkas keskustelu vammaisten ihmisten palveluiden kilpailuttamisesta. Ongelmaksi on nostettu hankintalaki.
Kansalaisaloite hankintalain muuttamiseksi on saanut riittävän määrän nimiä tullakseen eduskunnan käsiteltäväksi. Järjestöt ja toimijat ovat vammaisten palveluiden laadusta huolehtiessaan todella hyvällä ja tärkeällä asialla. Asia on kuitenkin mutkikkaampi kuin ensi katsomalta luulisi.

Suomen kansallinen hankintalaki perustuu EU-säädäntöön, jonka mukaan vammaispalveluja ei ole mahdollista sulkea kansallisesti hankintasääntöjen ulkopuolelle. Tämä on vielä erikseen varmistettu EU:n komissiolta.
Komissiolla ei myöskään ole tiedossaan yhtään maata, jossa kansallinen toimeenpano olisi tehty tältä osin direktiivin vastaisesti. Direktiivi antaa jäsenmaille kuitenkin runsaasti harkintavaltaa sen suhteen, miten sote-palveluhankintojen kilpailutus järjestetään. Kansallisessa laissa on sama henki: Laissa säädetään vain keskeisistä menettelyistä ja lisätään hankintayksiköiden mahdollisuuksia ja joustoa, turvaten kuitenkin valinnan avoimuus ja syrjimättömyys.

Tälläkin hetkellä vammaispalvelut ovat hankintalain soveltamisalan ulkopuolella, kun ne tehdään siten, että loppukäyttäjä saa itse valita sopivan palveluntarjoajan esimerkiksi henkilökohtaisella budjetilla tai palveluseteleillä. Ja tämä taitaa olla juuri se tapa, jota järjestötkin tässä ajavat takaa. Silloin kun kunta ei käytä asiassa harkintavaltaa, vaan päätöksen saa tehdä ihminen itse, ei hankintalakikaan vaadi kilpailuttamaan.
Kaikille kunnille on laitettu nopealla aikataululla ja vielä kerran ohjeistus siitä, miten hankintalakia voidaan käyttää. Ohjeistus käytiin läpi yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, koska kyse on sekä työ- ja elinkeinoministeriön että sosiaali- ja terveysministeriön vastuista. Kyse on siis hyvin vahvasti myös hankintakäytäntöjen osaamisesta.

Jari Lindström
jari.lindstrom@tem.fi

Kirjoittaja on työministeri.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.