Päätoimittajalta: Tämä kolumni on salainen (Julkisuuslaki 24 §)

Kunnat ja muut julkiset toimijat noudattavat yleensä julkisuuslakia oikein hyvin. Kiusalliset asiat muodostavat tässä poikkeuksen. Niistä moni mieluummin vaikenisi. Avoimuus lisää luottamusta, uskoo päätoimittajan Timo Laitakari.

Päätoimittajalta: Tämä kolumni on salainen (Julkisuuslaki 24 §)

Kangasniemellä vaihtuu kunnanjohtaja. Kuntalaisia varmasti kiinnostaisi tietää, mistä se johtuu. Julkisuuteen eron syistä ei kuitenkaan ole kerrottu mitään konkreettista.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja puhui lehtihaastattelussa (LS 14.11.) epämääräisesti ylimitoitetuista odotuksista ja siitä, että tehoa olisi pitänyt olla enemmän. Myös kuntalaisilta oli tullut palautetta.

Päättäjien vaitonaisuus on etukäteen tietoisesti valittu linja. Kunnan ja kunnanjohtajan väliseen johtajasopimukseen on nimenomaan kirjattu, että "virkasuhteen päättyessä työnantaja ja kunnanjohtaja sitoutuvat välttämään julkista keskustelua aiheesta."

Sopimuksen ovat allekirjoittaneet kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapani Nykänen (kesk.) ja kunnanjohtaja Risto Nylund.

Miksi kunnan kaltainen julkinen toimija haluaa välttää julkista keskustelua kunnan keskeisten päätöksentekijöiden toiminnasta?

Kuntalaisilla on oikeus tietää, miten päättäjät toimivat. Miten he muuten osaavat vaaleissa ratkaista, onko päätöksentekijät syytä vaihtaa?

Pöytäkirjasta puuttuu kokonaan maininta siitä, että hankintoja on edes tarkistettu.

Mikkelin kaupungin sisäinen tarkastus kävi läpi kaupungin hankinnat. Mitään järisyttäviä virheellisyyksiä raporttiin ei kirjattu. Monta sellaista vakavasti otettavaa asiaa silti löytyi, joissa kaupungin omaa hankintaohjetta ei oltu noudatettu. Hankintoja oli esimerkiksi tehty ilman asiallista kilpailutusta.

Kaupunginhallitus käsitteli asian lokakuussa ja linjasi, miten tilannetta korjataan. Jostain syystä julkisesta esityslistasta ja pöytäkirjasta puuttuu kokonaan maininta siitä, että hankintoja on edes tarkistettu – puhumattakaan siitä, että löydetyistä puutteista olisi kerrottu.

Miksi tarkastus haluttiin pitää salassa? Lisääkö salailu luottamusta avoimeen ja hyvään hallintoon?

Kuntalaisilla pitää olla mahdollisuus valvoa, että rahan käyttö on asianmukaista.

Länsi-Savo teki tarkastusyhtiö KPMG:n suorittamasta tarkastuksesta jutun omien lähteidensä perusteella (LS 14.11.). Kaupunki on linjannut, että tarkastusraportti on julkisuuslain 24 §:n nojalla salainen. Hallintojohtaja Ari Liikanen lausui jutussa yksikantaan, että "sisäisen tarkastuksen kertomukset eivät ole julkisia."

Soitin julkisuuslain asiantuntijalle, Itä-Suomen yliopiston professorille Tomi Voutilaiselle. Hän on Liikasen kanssa eri mieltä: sisäisen tarkastuksen raportit ovat lähtökohtaisesti julkisia.

Kun kyse on julkisten varojen käytöstä, liikutaan Voutilaisen mukaan vieläpä julkisuusperiaatteen ytimessä. Kuntalaisilla pitää olla mahdollisuus valvoa, että rahan käyttö on asianmukaista. Yksittäisiä tietoja raportista voidaan toki esimerkiksi liikesalaisuuden nojalla salata, mutta ei koko raporttia.

Kuntalaisilta asia pysyi täysin salassa, kunnes Pitäjänuutiset siitä uutisoi.

Mäntyharjun kunta on riidellyt ravintola Kurkiniemen yrittäjien kanssa tilojen vuokrasopimuksesta. Pitäjänuutiset kertoi asiasta lokakuun alussa.

Kiista jatkui kaksi vuotta ja eteni jopa Etelä-Savon käräjäoikeuteen. Kuntalaisilta asia pysyi täysin salassa, kunnes Pitäjänuutiset siitä uutisoi. Kunnanhallituskin oli asiaa käsitellyt, mutta julkisilta esityslistoilta asia pysyi poissa.

Kunnanjohtaja Jukka Ollikainen perusteli salaamista julkisuuslain 24 pykälän 19. kohdalla: sen mukaan kunta voi tietyin edellytyksin salata asiakirjoja, jotka liittyvät oikeudenkäyntiin, jossa itse on osapuolena.

Perustelun ongelma on, ettei kesällä 2018, kun salauspäätös tehtiin, ollut käynnissä mitään oikeudenkäyntiä.

Salaamisen syy taisi olla se, että vaikeita asioita on mukavampi käsitellä, kun lehdistö ja somen asiantuntijat eivät ole ympärillä räkyttämässä.

Demokratia perustuu siihen, että ihmiset saavat vaikuttaa asioihin.

Viranhaltijakin on ihminen. Siinä mielessä on ymmärrettävää, että ikäviä asioita halutaan pitää salassa. Asioiden hoito voi mutkistua, kun julkisuus tulee peliin.

Salailua on helppo perustella itselle ja muille myös kunnan edulla. Nopea ja suoraviivainen päätöksenteko kuulostaa hyväksyttävältä tavoitteelta. Samoin kunnan mainekuvan ylläpitäminen tai työntekijöiden työrauhan turvaaminen. Julkisuuslaki vain ei tunne sellaisia perusteita.

Demokratia perustuu siihen, että ihmiset saavat vaikuttaa asioihin. Se ei voi toteutua ilman tietoa.

Kirjoittaja on Länsi-Savon vastaava päätoimittaja.