Kolumni: Essoten viestintä on vähän ristiriitaista — Miksi työmahdollisuuksia esittelevä rockvideo tehtiin?

Kun Essote hakee säästökohteita, kuntapäättäjät eivät halua luopua mistään kuntiensa palveluista, kirjoittaa Länsi-Savon toimittaja Tiina Saari.

Tiina Saari
Tiina Saari

Sote-kuntayhtymä Essoten syksy on alkanut vilkkaasti. Uutiset ovat olleet ankeita, vaikka kuntayhtymä on yrittänyt pukea niitä positiiviseen pukuun.

Tämän vuoden talousarvion ylitysuhka on viimeisimmän tiedon mukaan 8,7 miljoonaa euroa. Henkilöstömenoista on tarkoitus säästää kaksi miljoonaa jo tänä vuonna.

Essoten mukaan tästä seuraa luonnollisesti se plussa, että henkilöstön hyvinvointi lisääntyy. Lisäksi plussaa on kuntayhtymän mielestä muun muassa se, että ikääntyneiden palveluja kevennetään.

Eli yksinkertaisesti sanottuna: Tarkoituksena on hoitaa vanhukset vastedes kotona — ellei ikäihminen ole niin huonossa kunnossa, että hänet voi ulkoistaa esimerkiksi hoivajätti Attendon hoteisiin.

Mikkelin keskusta houkuttelee jo muutoinkin hoivajättejä, jotka tarjoavat kalliita palveluita ja takovat voittoa osakkeenomistajilleen. Juuri ketään muuta kaupunki ei tunnu kiinnostavankaan.

Essoten johtaja Risto Kortelainen lupaili torstaina pitämässään tiedotustilaisuudessa, että henkilöstön irtisanomisiin ei tarvitse mennä. Hänen mukaansa kuntayhtymän on kuitenkin hillittävä henkilöstön kasvua ja mahdollisesti muutettava työntekijöiden työnkuvia.

Essote ei siis lähtökohtaisesti rekrytoi lisää työntekijöitä. Silti se julkaisi äskettäin upean rockvideon, jossa kehotettiin useaan kertaan: ”Tule Essoteen”.

Viestintä on vähän ristiriitaista. Mitä Essote oikein nyt tekee?

Selvää on, että kuntayhtymä on tiukassa raossa. Menoja on enemmän kuin tuloja. Asiakasmaksuja ei kerry tarpeeksi. Toimeentulorajoitteiset jäsenkunnat ovat asettaneet sote-palveluille talousraamit, joissa Essoten tulee pysyä.

Kun Essote sitten hakee säästökohteita, kuntapäättäjät eivät halua luopua mistään kuntiensa palveluista.

Eräs kunnanjohtaja, jonka kanssa keskustelin taannoin, kritisoi Essoten johtoa siitä, että alueen palvelurakenteeseen tulee muutoksia lähes joka viikko. Hän pohti, onko tilanne kenenkään hallinnassa.

Toiset sote-palvelut herättävät intohimoa enemmän kuin toiset. Jos ambulanssi ehkä uhkaa lähteä jostain pois, kuntapäättäjät riehuvat. Jos taas puhutaan päihdepalveluiden heikennyksistä, mieltään osoittavia kansalaisia on huomattavasti vähemmän.

Yksi Essoten idea ansaitsee mielestäni ylistystä. Essoten johtaja nosti esille talous- ja muutosohjelmassaan, että kuntayhtymän on päästävä eroon laitosmaisuudestaan. Tästä suuntauksesta hyvä esimerkki on päihdepalveluiden uusi hoitomuoto.

Jalkautuvassa päihdetyössä työntekijät käyvät asiakkaiden kodeissa sovitusti. Tarkoituksena on tukea riippuvaisia päihteettömään elämään heidän omassa ympäristössään.

Toivon, että jos vaikuttavalta kuulostava jalkautuva työ toimii, siihen annettaisiin myös lisää resursseja. Jalkautuvia päihdetyöntekijöitä on nimittäin vain kaksi tällä hetkellä.

Entä miten tuetaan niitä päihdeongelmaisia, joilla ei ole omaa kotia ja jotka eivät sellaista saa luottotietonsa menetettyään?

Siitä ei pääse mihinkään, että kaikki elämässä maksaa.

Kuntien on edelleen rahoitettava sote-palveluitaan, koska sote- ja maakuntauudistus viivästyy aikatauluistaan. Kuntayhtymä-elämää on siedettävä siis vielä ainakin seuraavat kaksi vuotta.

Kuka tahansa meistä voi tarvita mitä tahansa sote-palvelua nyt tai huomenna, vaikka kuinka kuvittelisi olevansa oman onnensa vahingoittumaton seppä.

Kirjoittaja on Länsi-Savon toimittaja.

tiina.saari@lansi-savo.fi

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat