Mikkelin Möyhentäjä: Koettakaa kestää, Mikkeliin uusia juttuja kehittelevät tulenkantajat — te saatte niskaanne kohtuuttoman paljon kuraa vaikka olette oikealla asialla

Mikkelin Möyhentäjä suistui pohdiskelemaan sitä, miten Mikkelissä noin yleisesti ottaen suhtaudutaan uudistuksiin, kokeiluihin ja erikoisuuksiin. Eihän siitä kovin hyvälle mielelle tullut.

Anssi Mehtälä
Anssi Mehtälä

Jokin aika sitten toivoin, että Mikkeliin tulisi baari, jossa entinen nuori pääsisi parketille sellaisen musiikin tahdissa, johon ymmärrys riittää.

Ei mennyt kuin viikko ja tieto sen tyyppisestä ravintolahankkeesta tuli. Journalismi osoitti voimansa yllättävän nopeasti.

Kollega sanoi, että pyydä nyt vielä vaikka tuhat ihmistä työllistävää yritystä Mikkeliin kun noin hyvin näyttää toimivan.

Sanotaan se sitten ääneen. Eihän se ota jos ei annakaan ja olisiko tuo yhtään sen vaikeampi juttu kuin ravintolahommelit.

Ihan tosissani toivon yhtä.

Toivon sinnikkyyttä, paksunahkaisuutta, järkähtämätöntä uskoa ja sielun paloa kaikille niille, jotka virittelevät kaikenlaisia uusia asioita siinä tarkoituksessa, että Mikkelistä tehtäisiin hineempi paikka asua.

Toiveeni esitän, koska innovaattorimme törmäävät turhan usein niin tunkkaisen takapajuiseen, perusmikkeliläiseen ajatusmaailmaan, ettei todellakaan käy kateeksi.

Esimerkkejä on tältäkin keväältä paljon. Tuoreimpana ja isoimpana Maaherrankadun kävelypainotteisuuskokeilu kesällä.

Lyhyt testijakso sai monen kaupunkilaisen pasmat sekaisin.

Mitenköhän meille käy, jos tätä kaupunkia kohtaa joskus joku ihan oikea hätä?

Toinen pilkkakirveiden lennättäjien kohde on Mikkelipuiston raitiovaunu. Joka on oikein hyvä idea. Siellä se menee muun lisukkeena.

Ratikkahomma on herättänyt muun muassa kysymyksen miksi.

Minusta se on ihan väärin kysytty. Oikea kysymys olisi: miksi ei?

Miksei Mikkelipuistoon voi hommata raitiovaunua, jos kerran ilmaiseksi saa?

Kenen onnesta se on pois, jos se siellä on?

Minulle tulee ankeuttajien puheenvuoroista sellainen olo, että jos he saisivat tahtonsa läpi, Mikkeli olisi kuin DDR:stä tai Pohjois-Koreasta repäisty aavekaupunki.

Harmaa kivikeskittymä, jonka kaduilla kulkisi määrätietoisin askelin myhäilemässä tasaisen harmaata porukkaa. Autoja, rollaattoreita ja toisiaan väistelemässä.

Se olisi kaupunki, jossa ei saisi olla hauskaa, erikoista ja värikästä. Koska sehän on turhaa.

Ja vaikkei se turhaa olisikaan, ei siitä mitään tule kuitenkaan. Ei kannata edes yrittää. Onhan se nähty.

Ja kun koululaisetkin perkele ajavat ilmaiseksi bussilla! Ja spiraali jököttää liikenneympyrässä, vaikka vihaan sitä! Entäs toriparkki, kaupunkisuunnittelun Harmagedon!

Ratikat ja katukokeilut ovat ihan peanuts-tason juttuja.

Ei niissä ole paljoa hävittävää. Jos eivät toimi, keksitään muuta.

Sitä varten tänne käsittääkseni on perustettu esimerkiksi Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys. Kehittelemään ja jalostamaan ideoita.

Saamaan aikaan joskus jotain vähän hulluakin. Ei sitä tässä kaupungissa liikaa ole.

St Michel-raveja, Rapua ja Muikkua, Dinosaurockia, Kenkäveroa, Jukureita, Mikkelin Musiikkijuhlia, Tertin kartanoa, Visulahden matkailukeskusta, Illumio-tapahtumaa, Jurassic Rockia ja monia muita yhdistää se, etteivät ne ole syntyneet itsestään.

Jonkun on pitänyt keksiä jotain. Ajatella asiaa ja miettiä, että miksipäs ei. Kyllähän tänne voi ihan hyvin sellaisenkin perustaa ja sehän voi täällä jopa toimiakin.

Ja kaikkien on pitänyt sietää ahdasmielisten Tuomaiden epäily, kuittailu ja vähättely. Sitä on Mikkelistä aina löytynyt paljon enemmän kuin kannustusta ja edistyshenkisyyttä.

Osa noista on jo historiaa, mutta ehti kumminkin todistaa, että jonkun kannatti nostaa katse kävelykadun pinnasta ja ajatella pikkuisen isommin.

Jokaiselta somessa päätään aukovalta tee se itse-kriitikolta tai muuten vain periaatteesta kaikkea vastustavalta perään vastaehdotuksia.

Että jos muiden ideat Mikkelin edistämiseksi eivät kelpaa, sopii kaivaa omasta ideapussista parempia.

Ja lyödä ne reippaasti pöytään, vuorostaan muiden arvioitaviksi ja kritisoitaviksi.

Kun asiantuntemusta tuntuu olevan niin paljon ainakin siitä, mikä ei toimi ja mikä ei missään nimessä onnistu, passaa tulla kertomaan, mikä sitten olisi hyvää ja kannatettavaa.

Sillä ideoita tämä kaupunki kaipaa.

Muuten täällä on pian meininki kuin Kummelin Ladojen kokoontumisajoissa.

Saatana tänne ketään tule.