Kolumni: Liikennehankkeista vielä tapellaan

Liikennerakentamisen kohteista on päätetty vaalikausien aikana hanke kerrallaan. Seuraavaan hallitusohjelmaan sisällytetään pitkän aikavälin rakentamisohjelma. Kun sitä sorvataan, maakunnan edunvalvojien pitää olla hereillä.

Kolumni: Liikennehankkeista vielä tapellaan

Mikkelistä pohjoiseen Viitostietä ajelevat ovat viime ajat saaneet seurata jättimäistä maanrakennusta.
Kiemurainen päätie muuttuu tulevan parin vuoden kuluessa moderniksi väyläksi. Nopeudet kasvavat, liikenneturvallisuus paranee ja yritysten rahti kulkee.
Elinkeinoelämä tähdentää, että liikenneyhteyksien pitää pelata. Digimaailma siirtää tietoa, mutta ilman fyysisiä yhteyksiä yhteiskunnan arki takkuaa.


Viitostien saaminen rakennusvaiheeseen on ollut melkoinen edunvalvontaprojekti.
Liikennekohteiden toteutuksessa on tässä maassa niin paljon kysyntää, että Viitostien rahoituspäätös tällä vaalikaudella käy lottovoitosta.
Vaikuttajina ovat olleet niin maakunnan poliittiset päättäjät kuin virkamiehet. Lopputuloksesta yksi ja toinen kerää pisteitä, mutta hanke on ollut yhteinen ponnistus.
Jälkikäteen jopa kummastuttaa, miten yhteisymmärryksessä Itä-Suomen maakunnat sopivat pääväylän toteutusjärjestyksestä. Pisteet ainakin sinne.

Mitä seuraavaksi? Tieverkko ei ole tässä maassa järin hyvässä kunnossa. Raha on mennyt kasvukeskusten isoihin liikennekohteisiin, ja alempi tieverkko on jäänyt kakkoseksi.
Tieverkon korjausvelka on tuntuva. Uudet isot liikennehankkeet ovat miljarditason investointeja. Samaan aikaan perustienpidon rahoitus laahaa jäljessä.
Talous on ollut nousussa, mutta juuri nyt ennustetaan, että huippu on saavutettu. On selvää, että infrahankkeista tulee rankkaa ottelua.
Jos kasvu liikkuu kolmen prosentin tasolla ja samaan aikaan valtio ottaa puolitoista miljardia uutta velkaa, ei julkistalous ole tasapainossa.
Uusia isoja kohteita ei varmaan lähivuosina tässä maassa käynnistetä. Jos jotain jonnekin rakennetaan niin korkeintaan sinne missä on ihmisetkin. Ja poliittinen paino.

Tieverkko ei ole tässä maassa järin hyvässä kunnossa.

Valtiovarainministeriö on aloittanut selvityksen siitä, millaisilla rahoitusmalleilla jättihankkeita rahoitetaan.
Tähän saakka raha on tullut valtion budjetista. Nyt pohditaan hankeyhtiöitä, ulkomaista rahaa, EU-rahaa ja yksityistä rahaa.


Infrahankkeisiin saisi rahaa ulkomailta, mutta sillä toteutuksella tie tulisi kalliiksi. Kun valtio saa lainaa kohtuullisella korolla, ulkomainen investori odottaa helposti viiden prosentin tuottoa pääomalle.
Laskun maksaa veronmaksaja välillisesti tai käyttäjä erilaisina maksuina.
On arvioitava, kannattaako suomalaista infraa antaa ulkomaiseen omistukseen. Jos muuta riskiä ei ehkä olisikaan, kustannukset kyllä nousisivat.

Ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen alkavat hallitusohjelmaneuvottelut.
Hallitusohjelmaan kirjoitetaan pitkän aikavälin infrapaketti, joka tähtää ainakin kolmen vaalikauden yli. Tällaista on soviteltu aikaisemminkin, mutta nyt rakentamispaine ja rahanpuute tekevät ohjelmasta poikkeuksellisen tarpeellisen.
Edessä on huikea lobbausvaihe, kun pyritään sopimaan etukäteen, mitä tulevina vuosina rakennetaan.


Mitä tänne päin? Viitostie Mikkelistä etelään Lusiin saakka ainakin pitää modernisoida, ja ehkä Kouvolan oikorata jouduttamaan Savonradan raideliikennettä. Ja lisää rahaa perustienpitoon ja kelirikkokorjauksiin.

Kirjoittaja on Länsi-Savon toimittaja

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet