Kolumni: Isänmaallinen reaalipoliitikko

Markku Kumpunen kirjoittaa Suomen itsenäisyyden takuumiehistä.

Markku Kumpunen
@kaakonviestinta.fi
Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on saanut monet pohtimaan, mikä lopulta ratkaisi Suomen itsenäisyyden. Oliko se jääkäriliike, itsenäisyysjulistus, sisällissota vai V.I. Leninin antama tunnustus? Kaikilla on kannattajansa.
Olen viime ajat lueskellut entisen valtiosihteeri Risto Volasen (kesk.) tuoretta kirjaa Suomen synty ja kuohuva Eurooppa. Urakka on vielä vähän kesken, mutta lukemani perusteella vastaisin, ettei mikään mainituista. Ei ainakaan pelkästään.

Volanen tuo kirjassaan esiin J.V. Snellmanin ajatuksia itsenäisyydestä. Snellman oli yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa. Snellman pohti paljon sitä, miten silloin vielä autonomisen Suomen valtion ja suomalaisuuden — kielen ja kulttuurin — asemaa voidaan vahvistaa kuohuvassa maailmassa. Volasen mukaan Snellmanin kansallisuusaatteen ydintä on ihmisen halu täydellistää itseään ja isänmaataan. Halu toimintaan herää, kun ihminen käsittää isänmaansa omakseen ja sen seurauksena haluaa kohottaa sitä.

Snellmanin ajatukset sopivat mielestäni erinomaisen hyvin presidentti Mauno Koivistoon. Viime perjantaina, Snellmanin päivänä, menehtyneen Koiviston ura satamajätkästä valtakunnan huipulle kertoo halusta täydellistää itseään ja siinä samalla isänmaataan.
Kovissa paikoissa sodan käyneellä miehellä oli myös realistinen käsitys siitä, mitä voi seurata, kun valtioiden välinen diplomatia epäonnistuu. Koivistoa moitittiin liiallisesta varovaisuudesta Baltian maiden itsenäistyessä. Siinä ja myös nykyisen presidentin kannanotoissa voi nähdä snellmanilaista ajattelua, jonka mukaan ”vain nuoruuden kuvitelmissa kansakunnat vaikuttavat ihmiskunnan hyväksi uhrautumalla toistensa puolesta. Todellisuudessa jokainen kansankunta tavoittelee omia etujaan, ja niin sen pitääkin tehdä.”
Kirjoittaja on Kaakon Viestinnän mielipidetoimittaja.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.