Päätoimittajalta: Matkalla aikuisuuteen – Jukureiden liiketoiminnan onnistuminen on isompi asia kuin valmentajan potkut

Jääkiekko on huipputasolla kovaa bisnestä, vaikka se yleensä viekin varmemmin kuin tuo. Päätoimittaja Timo Laitakari pohdiskelee viime viikon Jukuri-uutisia.

Timo Laitakari | timo.laitakari@lansi-savo.fi | Twitter: @TimoLaitakari
Timo Laitakari | timo.laitakari@lansi-savo.fi | Twitter: @TimoLaitakari

Miksi päävalmentaja Risto Dufva sai potkut jääkiekkoyhtiö Jukureista? Sitä tässä on pohdittu tiistaista lähtien herkeämättä.

Yhtiön miehet ovat kysymykseen olleet jotain vastaavinaan. Tolkkua ei ole tullut. Sitä sun tätä kuitenkin tiedetään.

1. Taustalla on näkemyseroja (Dufva on tästä kertonut).
2. Kyse ei ole säästötoimesta (sopimuksen purkaminen maksaa seuralle rutkasti).
3. Joukkueen menestykseen perustuvat syyt eivät eroa selitä (sijoitus liigassa oli resursseihin nähden jopa yläkanttiin).

Kun kunnollista tietoa potkujen syistä ei kerrota, meille arvailijoille jää tilaa spekuloida. Minä arvaan, että kauden lopulla tapahtui jotain erityistä, joka sai yhtiön johdossa ns. maljan vuotamaan yli.

Sinällään valmentajan erottaminen ei ole poikkeuksellista. Joka vuosi muutama liigajoukkue vaihtaa vetäjää suunniteltua aiemmin.

Keittiöpsykologi minussa näkee Dufvan potkuissa isänmurhan. Matkalla aikuisuuteen täytyy joskus kaataa jopa RD:n kokoisia patsaita.

Dufvan potkuista teki erityisen hänen suhteensa Jukureihin. Mikään toinen liigajoukkue ei ole julkisuudessa leimautunut valmentajaansa samalla tavalla kuin Jukurit Dufvaan.

Keittiöpsykologi näkeekin Dufvan potkuissa isänmurhan. Matkalla aikuisuuteen täytyy joskus kaataa jopa RD:n kokoisia patsaita.

Bisnes määrittää joukkueen resurssit

Viikolla selvisi, että Jukurit tekee kaudesta 400 000 euron tappiot. Julkisuudessa huomio on kiinnittynyt Dufvaan, mutta joukkueen tulevaisuuden kannalta talous ratkaisee.

Viime keväänä Jukurit keräsi osakeannissa 800 000 euroa. On vaikea uskoa, että omistajat kovin halukkaasti pumppaisivat yhtiöön lisärahaa uusia tappioita kattamaan. Jos uusia mesenaatteja ei löydy, tulojen täytyy pysyä menoja suurempina.

Askel Mestiksestä SM-liigaan on pelillisesti valtava, kuten Jukuritkin on joutunut huomaamaan. Vielä suurempi hyppäys pitää tehdä liiketoiminnassa.

Mestiksessä isolla budjetilla toiminut Jukurit on liigassa joutunut kolminkertaistamaan budjettinsa. Silti se on porukan pienin toimija. Mikkeli ei ole mikään kasvukeskus, joten liiketoiminnan kasvattaminen vielä pykälällä ei todellakaan ole helppoa.

Pitkän päälle Jukureiden pärjäämisen SM-liigassa ratkaisee se, millaista bisnestä yhtiö kykenee ottelutapahtumien ympärille rakentamaan.

Toimistollakin osaaminen ja yhteistyö ratkaisee

Menestyminen edellyttää, että organisaatiosta saadaan kautta linjan ammattimainen. Johto, myynti, markkinointi, viestintä, hallinto, palvelutuotanto, joukkue. Jokaisen osan pitää toimia tehokkaasti, samoilla arvoilla, yhteistä päämäärää kohti.

Vielä tähän ei ole päästy. Kasvukipuja on ollut, kuten yhtiön pääomistaja Heikki Viitikko Länsi-Savon haastattelussa myönsi.

Jos Dufvan potkuja katsoo organisaation kehittämisen ja liiketoiminnan kannalta, ne näyttävätkin ymmärrettäviltä. Dufva on saanut tuloksia aikaan, mutta hänen tyyliään kutsutaan kaunopuheisesti kuluttavaksi.

Tarinat kertovat, että Dufva haluaa päättää kaikesta, ja Jukureissa se on pitkään onnistunut. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Joka puolella suurin valtuuksin huseeraava päävalmentaja sopii ehkä Mestikseen, mutta liigassa vaatimukset ovat toiset.

Kirjoittaja on Länsi-Savon päätoimittaja.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset