Päätoimittajalta: Mikkeli sai kohtuuttoman kalliin oppitunnin byrokratiasta

Otavan opiston nettilukion valtionosuuksia pitää palauttaa järkyttävä summa. Onko tämä kohtuullista, jos raha kuitenkin on käytetty siihen, mihin oli tarkoituskin, kysyy päätoimittaja Timo Laitakari.

Päätoimittajalta: Mikkeli sai kohtuuttoman kalliin oppitunnin byrokratiasta

Byrokraattisilla muodoilla ja hallinnollisella tarkkuudella on oikeasti iso merkitys. Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi aiheesta Mikkelin kaupungille kalliin oppitunnin. Hintalapussa lukee 15,6 miljoonaa euroa.

Kyse on kaupungin ylläpitämän Otavan opiston nettilukion saamista valtionosuuksista, joita ministeriö nyt perii takaisin vuosilta 2013—2017.

Ministeriö tulkitsee, että kaupunki on toiminut lukiokoulutuksen järjestämislupansa vastaisesti vuoteen 2017 asti. Lupaan oli kirjattu, että Otavan opisto voi järjestää lukiokoulutusta vain sisäoppilaitoksena. Oppilasmäärä oli rajattu 50:een.

Sen jälkeen kun ministeriön tulkinta tuli kaupungin tietoon, toimintaa muutettiin: nettilukiota järjestää nyt muodollisesti liikelaitos Otavia. Tämä sopii ministeriölle. Nettilukio opettaa kuten ennenkin. Valtionosuuksia maksetaan taas.

Ei ollut isosta kiinni.

Mitään petosta tai vilunkia ei ole tehty. Ministeriö on ollut kaikesta tietoinen.

Lähes 16 miljoonan euron lasku — ministeriö kutsuu sitä perusteettoman edun palautukseksi — tuntuu maallikosta käsittämättömältä ja kohtuuttomalta.

Mikkeli on järjestänyt lukio-opetusta ja saanut siitä korvauksen. Mitään petosta tai vilunkia ei ole tehty. Ministeriö on ollut kaikesta tietoinen. Toiminta on saanut jatkua vuosikausia.

Toinen puoli totuudesta toki on, että valtionosuusjärjestelmän kautta liikkuu valtavat rahat. Tästäkin syystä rahojen jaossa ja käytössä pitää olla tarkkana. Ministeriön toiminta on tältä kannalta ymmärrettävää.

Lain mukaan ministeriön on puututtava löytämiinsä epäkohtiin. Laki kuitenkin antaa mahdollisuuden myös harkintaan, jos rahojen palauttamista ”on pidettävä kohtuuttomana”.

Joulukuisessa päätöksessään ministeriö ”kohtuullistikin” kaupungille lähettämäänsä laskua 114 000 eurolla eli korkojen verran. Halutessaan tämän voi tulkita hyväntahdon eleeksi, mutta kokonaisuuden kannalta summa on niin mitätön, että alennus näyttää lähinnä pottuilulta.

Syntiä ei ole kohtuullista kasata nykyisen virkamiesjohdon konttiin.

Kaupungintalolla ministeriön päätös aiheuttaa varmasti itsetutkiskelua ja käytäntöjen pohtimista. Tällaisia yllätyksiä ei saisi tulla.

Syyllisten etsiminenkin on jo aloitettu — vähintään kaiken tietävissä some-tuomioistuimissa. Siinä hommassa kannattaa sentään muistaa, että päätökset ja käytännöt nettilukion osalta tulevat vähintään vuosikymmenen takaa. Tätä syntiä ei ole kohtuullista kasata nykyisen virkamiesjohdon konttiin.

Sitä toki voi kaupunginjohdolta perustellusti kysellä, miksi jättimäisestä riskistä kerrottiin julkisuuteen ja esimerkiksi valtuustolle vasta viime hädässä, kun melkein oli jo housussa.

Ministeriö toki toivoi asian käsittelyä hiljaisuudessa, mutta asian mittaluokka huomioiden avoimuus olisi ollut perusteltua.

Mätä kirsikka karmean talousvuoden kakun kruunuksi.

Takaisin maksettava summa on kaupungille valtava. Mätä kirsikka karmean talousvuoden kakun kruunuksi.

16 miljoonalla eurolla rakentaisi vaikkapa uuden ison päiväkodin tai kattaisi Ristiinan lukiotoimipisteen lopettamisen säästöt 50 vuodeksi.

Kaupunki on valittanut päätöksestä. Pieni toivo siis vielä elää.

Kirjoittaja on Länsi-Savon vastaava päätoimittaja.