Päätoimittajalta: Itäradat nopeiksi pala kerrallaan – Kannattaisiko miljardit käyttää ensisijaisesti nykyisiin ratoihin?

Uusi Kouvolan oikorata maksaisi 1,7 miljardia euroa, mutta aikasäästöt jäisivät pieniksi. Jos nykyratojen parantamiseen pantaisiin sama summa, vaikutukset olisivat ehkä suuremmat ja joka tapauksessa nopeammat. Itä-Suomella on kiire. Miksei hankeyhtiöitä ja ulkopuolista rahoitusta käytetä tähän, kysyy päätoimittaja Timo Laitakari.

Päätoimittajalta: Itäradat nopeiksi pala kerrallaan – Kannattaisiko miljardit käyttää ensisijaisesti nykyisiin ratoihin?

Itä-Suomi kaipaa isoja ajatuksia ja isoja ajattelijoita. Uusi nopea itärata, joka lyhentäisi kaikkien itäsuomalaisten junayhteyttä Helsinkiin, on komea ajatus.

Vision taakse on saatu porukat kerättyä kiitettävästi. Hanketta ajavat yhdessä viiden maakunnan liitot, kaupungit ja elinkeinoelämä. Jo tämä on saavutus!

Kaikkein innokkaimmat kannattajat tulevat etelästä, eli Kouvolasta ja Porvoosta. Sitä ei pidä ihmetellä. Itäratahankkeen sydämenä sykkii Helsingin lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan vedettävä uusi oikorata.

Jokainen euro, joka Itä-Suomen raiteille jostain tippuu, tulee käyttää mahdollisimman tehokkaasti.

Itäradan lobbarit järjestivät keskiviikkona seminaarin. Se kokosi Helsinkiin satakunta hankkeen tukijaa ja alan vaikuttajaa.

Ainakin se tuli väkevästi todistettua, että muun maan kehityksestä jäänyt Itä-Suomi tarvitsee nopeita ratayhteyksiä.

Tästä kohtaa ei voi kuin nyökytellä hyväksyvästi: hyvät väylät ja saavutettavuus ovat yksi harvoista toimivista keinoista aluekehityksen parantamiseksi.

Samalla yksittäisistä puheenvuoroista ja kommenteista välittyi käsitys siitä, että itäratahankkeen maali on kaikessa hiljaisuudessa siirtymässä. Kun aiemmin keskiössä on ollut nimenomaan Porvoo–Kouvola-oikaisu, nyt puheissa nousi esiin nykyisen rataverkon kunnostus.

Tulkitsen tilannetta niin, että realismi alkaa puskea pintaan, ja pidän käännettä tervetulleena. Jokainen euro, joka Itä-Suomen raiteille jostain tippuu, tulee käyttää mahdollisimman tehokkaasti.

itärata_kartta.jpg

Investoinnin aikasäästö jää 10–13 minuuttiin, mikä on 1,7 miljardin euron hintaan suhteutettuna mitätön.

Muistellaanpa miten itärata – tai Kouvolan oikorata – nousi isommin tapetille pari vuotta sitten. Silloin oikoradan piti lyhentää yhteyttä Helsingistä Kuopioon ja Joensuuhun tunnilla.

Markkinoinnillisena visiona kolmen tunnin juna onkin iskevä päämäärä. Harva vain tuli tarkemmin pohtineeksi, miten parinkymmenen kilometrin lyhennys matkaan voi tuoda tunnin aikasäästön.

Viime huhtikuussa faktat haastoivat vision. Väylävirasto julkisti silloin ensimmäisen kunnon selvityksen aiheesta. Raportti eritteli ja esitteli aikasäästöt ja kustannukset paitsi Kouvolan oikoradalle myös kahdelle muulle vaihtoehtoiselle linjaukselle.

Raportti osoittautui Porvoo–Kouvola-oikaisun kannalta hyytäväksi. Investoinnin aikasäästö jää 10–13 minuuttiin, mikä on 1,7 miljardin euron hintaan suhteutettuna mitätön.

Itäradan kannalta lohdutusta tarjosi lähinnä se, että kilpaileva Kotkan kautta vietävä ratalinjaus jäi kustannus-hyötysuhteeltaan vielä huonommaksi.

Epäilijät muistuttavat, että tavoiteltu rataoikaisu ei ole paras vaihtoehto juuri muille kuin Kouvolalle ja Porvoolle.

Itärata etenee viiden Itä-Suomen maakunnan yhteisenä hankkeena. Sellaisena se on luonnollisesti kompromissi.

Radan paras puoli alueen kannalta on, että se hyödyttäisi kaikkia jollain lailla: Savon radan vartta Mikkelin, Kuopion ja Kajaanin suunnille sekä yhtä lailla Karjalan radan vartta Lappeenrantaan ja Joensuuhun.

Kääntöpuolesta ei paljon huudella. Epäilijät silti muistuttavat, että tavoiteltu rataoikaisu ei ole paras vaihtoehto juuri muille kuin Kouvolalle ja Porvoolle.

Savolaisten kannalta ylivoimainen vaihtoehto olisi Lahdesta Heinolan kautta Mikkeliin vedettävä uusi ratalinjaus. Aikasäästö kasvaisi puoli tuntia suuremmaksi kuin Porvoo–Kouvola-radalla. Tämän radan myötä kuopiolaisten matka-aika Helsinkiin saattaisi ihan oikeasti lyhentyä alle kolmeen tuntiin. Mikkelistä ehtisi Helsinkiin ehkä tunnissa ja 45 minuutissa.

Tällainen nopeutus voisi järisyttää sekä Mikkelin että Kuopion seutujen tulevaisuutta. Paha vain tämän radan toteutuminen näyttää vielä epätodennäköisemmältä kuin Porvoo–Kouvola-radan.

Suomi ei ole pystynyt pitämään edes nykyistä rataverkkoaan kunnossa. Nyt rahaa uusiin ratoihin toiveajatellaan miljardisotalla.

Suomessa on viritteillä huima määrä uusia ratainvestointeja. Turun rata, pääradan parannus Tampereelle, Helsinki-Vantaan lentorata, Tallinnan tunneli…

Ratakeskusteluissa suhteellisuudentaju välillä katoaa, kun eri alueet lobbaavat omia hankkeitaan. Suomi ei ole pystynyt pitämään edes nykyistä rataverkkoaan kunnossa. Nyt rahaa uusiin ratoihin toiveajatellaan miljardisotalla.

Itä-Suomi tarvitsee kipeästi nopeammat yhteytensä. Kaiken lisäksi Itä-Suomi tarvitsee ne nopeasti. Pelkästään suunnittelu vie niin paljon aikaa, että junat suhisevat uusilla oikoradoilla aikaisintaan parinkymmenen vuoden päästä.

Nopeampia tuloksia saadaan, kun kohteeksi otetaan nykyiset radat. Sekä Savon radalla että Karjalan radalla matka-aikoja voidaan tiristää nykyisestä, kun poistetaan tasoristeyksiä, parannetaan turvalaitteita, rakennetaan melusuojauksia ja uusitaan ratapihoja.

Mikä parasta, myös hintataso on aivan toinen kuin uuden ratalinjan vetämisessä. Jos Savon ja Karjalan ratojen parantamiseen pistetään 450 miljoonaa euroa, aikasäästöt ohittavat ne, mitä syntyy Kouvolan oikoradan 1,7 miljardilla.

Pistetään paukkuja tosissaan nykyisiin ratoihin ja hommaan vauhtia. Jo yhdellä miljardilla saataisiin Itä-Suomessa paljon aikaan.

Uusia miljardiratoja ei saada koskaan rakennettua valtion budjettikehysten kautta. Rahoitusta varten onkin valmisteltu niin sanottuja hankeyhtiöitä, jotka etsisivät rahoituksen sijoittajilta kotimaasta tai kauempaa.

Tähän asti hankeyhtiöt on liitetty vain aivan uusiin ratayhteyksiin. Pitääkö näin olla? Itärataseminaarissa joku heitti ajatuksen nykyisten ratojen parantamisesta hankeyhtiön kautta.

Tässäpä idea! Pistetään paukkuja tosissaan nykyisiin ratoihin ja hommaan vauhtia. Jo yhdellä miljardilla saataisiin Itä-Suomessa paljon aikaan. Tarpeita ja järkeviä kohteita riittää varmasti.

Liikenne- ja viestintäministeriön uusi selvitys itäisten ratavaihtoehtojen kannattavuudesta valmistunee vielä tässä kuussa. Tällä saattaa olla ratkaiseva vaikutus sille, mihin suuntaan valmistelu etenee.

Pitää toivoa, että itäsuomalainen yhteistyö kantaa muuttuvissa tilanteissa. Visio nopeista ratayhteyksistä ja paremmasta saavutettavuudesta on kestävä. Keinoja maaliin pääsemiseksi pitää vain olla valmis funtsailemaan avoimesti.

Kirjoittaja on Länsi-Savon vastaava päätoimittaja.