Kolumni: SYL:n opiskelijoiden jaksamista käsitelleen kannanoton aiheuttaman some-myrskyn paras puoli on, että nuoret lähtivät aktiivisesti puolustamaan omiaan

Kerron teille nyt uutisen. SYL:n kannanotossa ei ollut kyse lapsiperheistä, eläkeläisistä, työttömistä, syrjäytyneistä tai yrittäjistä, kirjoittaa Länsi-Savon uutistoimittaja Henri Häkkinen.

Kolumni: SYL:n opiskelijoiden jaksamista käsitelleen kannanoton aiheuttaman some-myrskyn paras puoli on, että nuoret lähtivät aktiivisesti puolustamaan omiaan

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) julkaisi heinäkuun ensimmäisellä viikolla kannanoton, jossa toivottiin keskustelua opiskelijoiden jaksamisesta ja lomattomuudesta. Samassa kannanotossa järjestö linjasi kannattavansa vastikkeetonta perustuloa.

Keskustelu kannanoton ympärillä oli vilkasta. Esitettiin lukuisia puheenvuoroja puolesta ja vastaan. Allekirjoittaneestakin muotoilu olisi voinut olla onnistuneempi, mutta SYL:n tarkoitusperät ja asia olivat mielestäni tärkeitä. Huolimatta värikkäistäkin puheenvuoroista, suhtauduin keskusteluun tyynesti.

Sunnuntaiaamuna päässäni kiehahti ja saattoi jokunen verisuoni myös katketa.

Helsingin Sanomien toimittaja Annamari Silpilä vähätteli ivailevaan tyyliin opiskelijoiden jaksamiseen liittyviä ongelmia kolumnissaan. Häntä riensi komppaamaan Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi kutsumalla opiskelijoita Twitter-tilillään ”laiskanpulskeiksi syöttöporsaiksi”.

Kerron teille nyt uutisen. SYL:n kannanotossa ei ollut kyse lapsiperheistä, eläkeläisistä, työttömistä, syrjäytyneistä tai yrittäjistä. Tuskin yksikään opiskelija tahtoo edellä mainittujen viiteryhmien yhteiskunnallista asemaa heikentää.

Moni keskustelija toi esiin omia ja lastensa opiskelukokemuksia, joissa opinnot olivat edenneet ihanassa sopusoinnussa mielekkäiden työkokemusten kanssa. Vaikka nämä esimerkkitapaukset ovat ilahduttavia, ei kyse ollut niistäkään.

Kannanotossa oli kyse opiskelijoista laajemmassa mittakaavassa. Tilanne on nähkääs sellainen, että SYL on Suomen yliopisto-opiskelijoiden etujärjestö. Tämä tarkoittaa sitä, että heidän tehtävänään on ajaa jäsentensä, opiskelijoiden, etua.

Kolme kymmenestä korkeakouluopiskelijasta kärsii Suomessa tutkitusti masennuksesta ja uupumuksesta. Tämä käy läpi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön vuonna 2016 teettämästä tutkimuksesta. Tutkimustieto viittaa siihen suuntaan, että yksi merkittävistä uuvuttajista on nimenomaan toimeentulo.

Moni kannanottoa vastustanut puheenvuoro hirttäytyi sanaan ”loma”, eikä päässyt siitä yli vaikka SYL:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen myöhemmin myönsikin muotoilun ontuneen. Näkyvät mediapersoonat irvailivat tahallaan väärin ymmärtäen opiskelijoiden haluavan lomailla valtion piikkiin kolme kuukautta vuodessa. Aikuiset ihmiset.

Kaiken tämän uuvuttavan some-myrskyn keskellä kytee jotain hyvääkin. Nyt suomalaisten opiskelijoiden jaksamisesta keskustellaan. Olen myös äärimmäisen ilahtunut siitä panoksesta, minkä nuoret toivat keskusteluun.

Liian usein jättäydymme seuraamaan sivusta yhteiskunnallista keskustelua. Painokkaiden ja kokeneiden keskustelijoiden seassa saattaa tuntua siltä, että oma sanoma hukkuisi. Tällöin keskustelua hallitsevat vanhempien ikäpolvien puheenvuorot. Tähän ajatteluun ei pidä jähmettyä, sillä kyllä mekin osataan.

Kirjoittaja on Länsi-Savon uutistoimittaja ja opiskelija.