Mikkelin Möyhentäjä: Bästa tittare! Tässä tulee ainakin yksi väkevä todiste ruotsin kielen hyödyllisyydestä — ja hauskaa on saanut pitää monen muunkin vieraan kielen kanssa

Mikkelin Möyhentäjä pääsi ottamaan jo pienenä tuntumaa moniin eri kieliin. Kiitos siitä kuuluu suomalaiselle televisiolle ja populaarikulttuurille.

Anssi Mehtälä
Anssi Mehtälä

Olen aina ollut kiinnostunut eri kielistä.

On ollut hiljainen pakko. Suomella pärjää hintelästi ulkomailla.

Täällä onneksi kuulee, kun eri kieliä puhutaan. Emme sortuneet siihen hulluuteen, että sarjat ja elokuvat dubataan.

Ratkaisua kiittelin viimeksi prahalaisessa hotellihuoneessa, kun ihmettelin tsekkiä puhuvaa Hercule Poirotia.

Pop-musiikki oli kaste englannin kieleen. Pienenä vetelin remuenglantia hauskan kappaleen tahtiin. Kertosäkeessä toistui ihan selvästi Jeedy Samboliin.

Nyt tiedän, että se oli Yellow Submarine.

Ennen vanhaan Cannon, Sheriffi McCloud ja Columbo opettivat jenkkiaksentin ja Merilinja sekä Kahden kerroksen väkeä brittienglannin.

Mennään bussilla -sarjan cockney-kuskeilta kuuli hyödyllisiä ja värikkäitä ilmaisuja, joita ei löytynyt Say It In English -kirjasarjasta.

Koulun lisäksi englantia opetettiin telkkarissa. Legendaarinen Hello, Hello, Hello! -sarja tutustutti Suomen kansan Neil Hardwickiin.

Stan ja Dud -poliisien seikkailuista jäi talteen myös sukupolveni keskeinen mantra.

Jos joku kysyy Where is the cat?, tiedämme vastauksen.

The cat is in the moon!

Ensikosketus saksan kieleen oli tv-kielikurssi Guten Tag.

Mustavalkoisesta sisällöstä en muista mitään, mutta tunnusmelodian vihellän vaikka keskellä yötä herättäisitte.

Ensimmäisen saksan kielen lauseen opin Spede-shown sketsistä. Ne olivat sen verran viipyileviä ja toisteisia, että lause Wo ist mein Gepäck? jäi päähän.

Kannattaa osata. Oli Jakomäessä tai Barcelonassa.

Italian perusjutut otin haltuun televisiosarjasta Odysseuksen harharetket.

Paluu Troijasta Ithakaan lipsahti pitkäksi. Venekuntaa heiteltiin seireenisaarelle sekä Skyllan ja Kharybdiin salmeen. Ja sitten Kirke-velho taikoi miehet sioiksi.

Paras oli se, kun joukkio joutui kykloopin luolaan. Ovelina miehinä he puhkaisivat Polyfemoksen silmän teroitetulla seipäällä, karkasivat ja valehtelivat vielä että sokaisijan nimi oli Ei Kukaan, italiaksi Nessuno. Se jäi mieleen.

Kuten myös kysymyssana miksi. Yhtenään hoettu perché? kuulosti ihan siltä kuin ne olisivat kiroilleet.

Ranska tuli vastaan seuraavana. Jo vuonna 1974 osasin kysyä, josko joku haluaisi mennä kanssani sänkyyn juuri tänä nimenomaisena iltana.

Tästä piti huolen amerikkalainen Labelle. Naistrion Lady Marmalade -jättihitin kertosäe koostui lauseesta voulez-vous coucher avec moi, ce soir?

Kaverini Juha kaivoi jostakin tärkeän repliikin merkityksen. Ei haitannut, että saumat päästä testaamaan sitä käytännössä olivat epätodennäköisemmät kuin Suomen lätkävoitto Neuvostoliitosta.

Olimmehan taas pykälän verran kansainvälisempiä!

Venäjää kuuli 1970-luvun Yleisradiossa paljon. Suomen ja Neuvostoliiton kansojen välinen ystävyys, luottamus ja yhteistyö oli niin kyyneleet silmiin nostattavan väkevää, että sitä piti tukea rasakalla kieltenopetuksella.

Alan ohjelmia olivat ainakin Raz dva tri ja Zakuska. Sitä veti Mikkelin mies Heikki Kinnunen.

Omassa mielessäni legendaarisin oli kuitenkin Dobryj Vetser. Kaunis tumma nainen sanoi aina ohjelman lopuksi hyvän illan toivotuksen ja perään jotain tyyliin daragiitzele-ziitzele.

Se on yhtä kuin hyvät katsojat.

Toinen avainlause löytyi Kraftwerkin Robots-biisistä. Siinä toistuu monotonisen epäinhimillisellä äänellä lausuttu fraasi.

Kaveri kertoi, että ja tvoi sluga, ja tvoi robotnik tarkoittaa että minä olen palvelijasi ja työläisesi.

Isona olen huomannut, ettei miehen tarvitse parisuhteessa paljon muita lauseita osatakaan. Oli kieli mikä hyvänsä.

Olinpa aivan unohtaa ruotsin.

Toista kotimaistahan Ylellä kuullaan lakisääteisesti. Från dag till dag. Päivästä päivään.

Paras lahja Svenska Yleltä Suomen kasvavalle ja kehittyvälle nuorisolle oli, kun pääsimme vääntämään kuulutusten alkujuonnosta maailman älyllisesti korkeatasoisimman lingvistisen huumoripläjäyksen.

Tässä juhlauusinta, yleisön pyynnöstä huolimatta:

(rummunpärinää, fanfaari): Bästa tittare - paskakokkare! (bada-TSUM!)

Ja joku vielä väittää, ettei ruotsin kielestä ole mitään hyötyä!

Luetuimmat

Uusimmat uutiset