Päätoimittajalta: Alueellistaminen valui etelään – Miksi valtio ei keskitä asiakaspalveluaan maakuntiin?

Valtion työpaikat ovat valuneet koko 2000-luvun maakunnista pääkaupunkiseudulle, vaikka poliittiset puheet ovat kertoneet toista. Voisiko kehitystä toppuutella, kyselee päätoimittaja Timo Laitakari.

Timo Laitakari | timo.laitakari@lansi-savo.fi | Twitter: @TimoLaitakari
Timo Laitakari | timo.laitakari@lansi-savo.fi | Twitter: @TimoLaitakari

Sähkölaite korvasi ihmisen Kangasniemellä. Kelan asiakaspalvelija vaihtui tietokoneen ruutuun. Ongelmissa saa yhä apua, mutta etäyhteydellä.

Muutoksessa ei ole mitään ihmeteltävää. Se on ihme, että valtion viranhaltija poistuu maaseutukunnasta vasta nyt.

Länsi-Savo kertoi lauantaina valtion työpaikkojen katoamisesta alueen kunnista. Kaupunkeihin on valtion palveluita vielä jonkun verran jäänyt, mutta maaseutukunnista poliisit, verottajat, te-toimistot ja kelat ovat tällä vuosituhannella hävinneet.

Pääosa ihmisistä hoitaa asiansa mieluummin verkossa ja puhelimessa. Virasto tai toimisto ei houkuta. Kun palvelun voi hoitaa itse kotona, se sujuu parhaimmillaan nopeasti ja jonottamatta.

On luonnollista, että palvelupisteet harvenevat tai loppuvat kokonaan, kun käyttö vähenee. Paitsi viranomaisia, ilmiö koskettaa vaikkapa pankkikonttoreita. Ensimmäisenä palvelut lähtevät pikkukunnista.

Muutos on karu sellaiselle, joka ei osaa tai muuten kykene etäpalveluita käyttämään.

Valtion työpaikkojen alueellistaminen eli siirto maakuntiin on huonossa huudossa — paljolti syystäkin. Lääkelaitoksen siirtoyritys Kuopioon on esimerkki, jolla alueellistamisen turmiollisuutta on helppo todistella.

Vanhaan hyvään aikaan alueellistamista kutsuttiin hajasijoittamiseksi. Paavo Lipposen (sd.) II hallituksen ja Matti Vanhasen (kesk.) hallitusten aikana alueellistaminen nousi keskeiseksi poliittiseksi tavoitteeksi.

Mielikuvissa työpaikkoja ammuttiinkin koko vuosituhannen alku haulikolla Helsingistä maakuntiin. Totuus on vähän toisenlainen.

Vaikka alueellistamisia toki saatiinkin toteutettua, isossa kuvassa valtion työpaikat ovat edelleen hävinneet maakunnista ja keskittyneet lähinnä Uudellemaalle.

Yritykset pystyvät hoitamaan suomalaisten asiakaspalvelua Irlannista tai Maltalta. Miksi valtio ei keskitä asiakaspalveluaan maakuntiin?

2000-luvulla valtion työpaikkojen määrä koko maassa on vähentynyt 14 prosenttia. Jos mukaan otetaan VR:n ja Postin kaltaiset valtionenemmistöiset osakeyhtiöt, vähennys on 24 prosenttia.

Tieto löytyy Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoista, ja tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2015.

Tehokkuuden nimissä kehitys on hyvä asia. Sitä voi perustellusti ihmetellä, miksi työt ovat vähentyneet erityisesti Kainuusta (-30 %), Lapista (-26 %), Päijät-Hämeestä (-29 %) ja Etelä-Savosta (-25 %). Samaan aikaan Uudellamaalla (-11 %) vähennys on alle puolet tuosta.

Suhteessa väestöön Uudellamaalla onkin nyt tuplaten valtion työpaikkoja Etelä-Savoon verrattuna.

Eduskuntavaalien lähestyessä aluepolitiikasta puhutaan taas. Keskusta ehti jo luvata Itä-Suomi-ohjelman alueen pelastukseksi.

Tulevana hallituskautena uusia virastojen siirtoja tuskin kannattaa suunnitella. Voisiko valtion työpaikkojen keskittymistä etelään silti hillitä?

Kun asiakaspalvelija palvelee datayhteyden päässä, sillä ei liene suurta väliä, missä hän palvelee.

Yritykset pystyvät hoitamaan suomalaisten asiakaspalvelua Irlannista tai Maltalta. Miksi valtio ei keskitä asiakaspalveluaan maakuntiin?

Asiantuntijavirastojen siirtoja vastustetaan sillä, ettei niihin löydy periferiassa osaavaa henkilökuntaa. Asiakaspalvelutehtäviin tekijöitä luulisi löytyvän.

Kirjoittaja on Länsi-Savon vastaava päätoimittaja.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet