Mikkelin Möyhentäjä: Suomen ei sovi jäädä pysyvään kesäaikaan — se suistaisi koko kansakunnan raiteiltaan

Mikkelin Möyhentäjä on sitä mieltä, että talviaika kaikkine herkkuineen se vasta karaisee mieltä ja pitää perusasiat ryhdissä.

Anssi Mehtälä
Anssi Mehtälä

Alamme päästä Euroopan laajuiseen sopuun siitä, että kellojen rukkaus kesä- ja talviaikojen välillä loppuu.

Hyvä. Minulla ei ole ongelmia asian kanssa, mutta monella muulla tuntuu olevan. Kun siitä jaksetaan niin paljon mouhata.

Nyt pitäisi päättää, elämmekö jatkossa kesä- vai talviaikaa. Haluan esittää muutaman pointin päätöksenteon tueksi.

Maahan pohjoiseen ja kylmään syyttömänä syntynyt ajattelee helposti, että kesäaika olisi hyvä, lämmin ja hellä.

Mutta mietitään nyt vielä. Lukuisia uhkakuvia kumahtaa mieleen välittömästi.

Valo nyt ihan ensimmäisenä. Suomessahan on kesäaikana sietämättömän valoisaa. Kuka siinä saa nukuttua. Kansa valvoo kun pimeää ei tule vaikka itkisi ja naulaisi ikkunat tervapahvilla umpeen.

Kesällä on myös kuuma, kuten tänä vuonna saimme todeta. Ihmispoloiset yrittivät turhaan saada unta hikisiksi köysiksi kiertyneissä lakanoissaan. Kyllä siinä kunnon työihmisenkin teho laskee.

Valoisuus saa ihmiset käyttäytymään muutenkin epäterveesti. Illat pitkät notkutaan terassilla ja sitten mennään epämääräisessä seurassa uimaan. Siitä ei ole pitkä matka salavuoteuteen ja muihin holtittomuuksiin.

Tutkimusten mukaan kesäaikana sukupuolitaudit rehottavat ja alkoholinkäyttö kasvaa.

Miettikää, jos Suomi jämäytettäisiin jatkuvaan kesäaikaan. Eihän täällä enää selvää ja tauditonta päivää nähtäisi! Kuka tekee työt, kun kansa öhisee puolitaitoisena pitkin pientareita ja kylänraitteja?

Kesällä suomalaiset lihovat. Kassler tummuu grillissä samaan tahtiin kuin pohjoismainen iho palaa auringon armoilla.

Valoisuus saa ihmiset käyttäytymään muutenkin epäterveesti.

Kesäajan muuttuessa pysyväksi grillikauden pituus lähenisi ääretöntä. Verisuonet tukkeutuisivat ja maksat poksahtelisivat kuin kuplamuovi älyttömän käsissä. Kun on ne normaalit ruokajuomatkin.

Kesäaikaan Suomessa hukutaan ihan päntiönään. Puhumattakaan mielenköyhästä vesiskootterirallista. Ongenkoukkuja menee silmäkulmiin ja hauki puree varpaaseen.

Taloudellisiakin seurauksia jatkuvasta kesäkaudesta olisi ja ne vasta tuhoisia olisivat. Tilastot todistavat suomalaisten kukkaronnyörien höltyvän kohtalokkaasti siinä vaiheessa, kun Anttilat ja muunkin nimiset ampaisevat kesälaitumilleen.

Miettikää, miten kävisi jos tämä vastuuttomuus jatkuisi. Pikavippifirmojen taseet komistuisivat samaan tahtiin kuin kansalaisten lompakot muuttuisivat koiperhosten majapaikoiksi.

Pelkkään henkseleillä varustettuun tynnyriin pukeutuneet köyhät yleistyisivät katukuvassa, kun rahat olisivat kuluneet summerfestien ja siltakemmakoiden lippuihin, kesätorien huumoripaitoihin sekä ihanan oransseihin huovutustuotteisiin.

Viihdepuoli kärsisi myös melkoisen takaiskun. Television ohjelma-anti ei paljoa enää voi huonontua, mutta miettikää tilannetta, jossa koko ohjelmakartta täyttyisi pelkistä Possen ja muiden idioottiohjelmien uusinnoista ja välissä nähtäisiin vain Poliisiopistojen, Beverly Hills kytän, vanhojen Idolsien ja ”huumori”paneeliohjelmien kertauksia.

Anni Hautalan, Roope Salmisen,Niina Lahtisen ja Heikki Paasosen ylitarjonta on jo nyt televisiossa sitä luokkaa, että YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen pitäisi hiljalleen ottaa asiaan kantaa.

Radiossa koettaisiin peruuttamaton muutos. Enää ei soisi kuin jäätelökesä ja paratiisi, kun kesää olisi jäljellä loputtomiin.

Siitä puhumattakaan, että 24/7/365 -kesäaika innoittaisi popparit kaivamaan latteus- ja kliseevarastojaan maanisella vimmalla. Uusien kesähittien toivossa.

Nämä varoittavat esimerkit tulivat mieleen ihan tuosta vain. Lisäksi tulisivat vielä seksihelteet, käristyskupolit, sadekaaokset, hyttys- ja kärpäsinvaasiot, marjasatopäivittelyt, sinileväkauhistukset, jatkuvat varoittelut liiallisesta auringonotosta, päivittelyt koululaisten vetelehtimisestä ja niin edelleen.

Niin että eiköhän tyydytä suosiolla talviaikaan. Maltillisen harmaa ja tasainen elämä ilman repäiseviä irtiottoja sopii suomalaiselle luonteelle.

Bussin odottaminen vaakasuorassa räntäsateessa karaisee luonnetta ja riittävä määrä pimeitä tunteja vuorokaudessa pitää ihmiselämän prioriteetit selkeinä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat