Päätoimittajalta: Turha väittää, että me Mikkelissä olisimme tienneet Bobrikovin murhasta myöhemmin kuin meksikolaiset

Tutkijat selvittivät Bobrikovin murhauutisen leviämistä maailmalle. Mikkeli mainittiin perusteettomasti takahikiänä, jonne tieto muka tuli myöhässä, kirjoittaa päätoimittaja Timo Laitakari. Ylipäänsä vuoden 1904 mediamaisema oli sellainen, etteivät sanomalehdet ilmestyneet joka päivä.

Päätoimittajalta: Turha väittää, että me Mikkelissä olisimme tienneet Bobrikovin murhasta myöhemmin kuin meksikolaiset

Valtakunnan mediassa on liikkunut väärää tietoa Mikkelistä ja Mikkelin asemasta osana maailman tiedonvälityksen verkostoja. Väärä tieto pitää kaupungin ja lehden maineen nimissä tietenkin korjata.

”Uutinen Nikolai Bobrikovin murhasta levisi nopeammin Meksikoon kuin Mikkeliin”, otsikoi Suomen tietotoimisto perjantaisen uutisensa. Se julkaistiin perjantaina tai lauantaina muun muassa Helsingin Sanomissa, Savon Sanomissa ja Suomenmaassa.

Uutinen perustui Turun yliopiston tutkijaryhmän elokuussa julkaisemaan tutkimukseen.

Tutkijat olivat käyneet läpi vanhoja digitoituja sanomalehtiä ja havainneet, että monen suomalaisen pikkukaupungin lehdissä uutinen julkaistiin myöhemmin kuin joidenkin maailman suurkaupunkien lehdissä.

Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööriä pistoolilla kuolettavasti torstaina 16. kesäkuuta 1904. Varhain perjantaina Bobrikov kuoli vammoihinsa.

Heti hyökkäystä seuraavana päivänä asiasta uutisoivat muun muassa Päivälehti, Hufvudstadsbladet ja Kaleva sekä esimerkiksi meksikolainen The Mexican Herald.

Sen sijaan monessa pienten kaupunkien lehdissä kuten Mikkelin Sanomissa, Vaasa-lehdessä ja Joensuussa ilmestyvässä Karjalatar-lehdessä uutinen ilmestyi vasta seuraavana päivänä eli lauantaina 18. kesäkuuta.

STT:n haastattelema tutkija päätteli, että Mikkelin, Haminan, Vaasan, Joensuun kaltaisten pikkukaupunkien jääminen yli vuorokaudeksi uutispimentoon olisi johtunut huonoista tietoliikenneyhteyksistä.

Toisaalta tutkija arvioi, että paikallisilla sanomalehdillä ei ollut varaa ostaa uutistoimistojen palveluita.

En väitä, että tutkijan tulkinta olisi kokonaan väärä. Yksi ilmeinen ja huomattavasti yksinkertaisempi selitys uutisoinnin viiveelle kuitenkin löytyy: mikään mainituista maaseutulehdistä ei vuonna 1904 ilmestynyt lainkaan perjantaisin.

Lehdet kertoivat surmasta ensimmäisessä mahdollisessa numerossaan eli lauantaina.

Mitä taas Mikkeliin tulee, niin Länsi-Savon edeltäjä Mikkeli-lehti kyllä julkaisi uutisen Bobrikovin surmasta heti tuoreeltaan perjantaina. Olipa lehteen sähkötetty uutistoimistosta sekin tieto, että Bobrikov oli kuollut saamiinsa vammoihin.

Mikkeli-lehti sai Mikkelin Sanomista uutisvoiton, koska lehti sattui ilmestymään perjantaisin.

Suomen tietotoimisto julkaisi maanantaina uutiseensa oikaisun.

Kirjoittaja on Länsi-Savon päätoimittaja.