Kommentti: Kieli muuttuu ja sitä muutetaan — Kun pitää valita, edistämmekö vai estämmekö tasa-arvoa, valinnan pitäisi olla hyvin selvä

Aamulehti osui johonkin herkkään. Syntyi iso poru, kun lehti kertoi välttävänsä jatkossa palomiehen ja lautamiehen kaltaisia sukupuolittuneita titteleitä. Onhan se ikävää, jos naista ei saa kutsua ammattinimikkeessä mieheksi tai herraksi.

Pöyristyneimmin ehdotukseen näyttävät suhtautuvan kaltaiseni keski-ikäiset, hyvin toimeentulevat miehet. Kieli on vallankäytön väline. Se älähtää, johon kalahtaa.

Kielenkäytöllä on väliä. Kieli paitsi kuvaa maailmaa, myös luo sitä. Tutkimustieto kertoo, että ammatista käytettävä termi vaikuttaa esimerkiksi siihen, mille sukupuolelle sopivaksi nuoret ammatin mieltävät.

Ajatellaanpa laitosmiestä, museoemäntää, haastemiestä, kirkkoherraa, yliasiamiestä, huoltomiestä, eduskunnan puhemiestä. Eikö ole kaikkien etu, että kaikkiin näihin tehtäviin hakeutuvat sukupuolesta riippumatta juuri ne, jotka alalle vetoa tuntevat ja alalle parhaiten sopivat?

Joku voi pitää kielenkäyttöön puuttumista luonnottomana. Esimerkiksi Ylen toimittaja Sanna Ukkola moitti Aamulehden päätöstä ideologiseksi; hän puhuu sensuroinnista, politikoinnista, jopa ”sanarovioista”.

Ukkolalta unohtuu se, että kielenkäyttö on joka tapauksessa ideologista. Harva puhuja sitä aktiivisesti ajattelee, mutta myös vanhasta sukupuolittuneesta kielenkäytöstä kiinni pitäminen on valinta.

Kieli ei ole ikuinen ja muuttumaton. Aikojen kuluessa jotkut ilmaukset häviävät tai muuttavat merkitystään tai vaikkapa muuttuvat sopimattomiksi. Jokaisen on helppo keksiä rasistisia tai sovinistisia termejä, jotka vielä muutama vuosikymmen sitten kuuluivat yleiskieleen.

Saman ilmiön toinen puoli on se, kun rumille ja ikäville asioille keksitään hienostelevia kiertoilmauksia.

Paljolti kieli kehittyy käytössä ikään kuin itsestään. Paljolti kyse on myös tietoisista päätöksistä ja teoista. Paitsi media, myös mainosmiehet ja poliitikot taivuttelevat kieltä pyrkimyksiinsä sopivaksi. Halpuuttaminen, maahanmuuttokriitikko ja yhteiskuntasopimus, vain muutamia mainitakseni.

Länsi-Savossa ei ole annettu toimittajille määräyksiä sukupuolineutraaleista termeistä tai ammattinimikkeistä. Kun pitää valita, edistämmekö vai estämmekö tasa-arvoa, valinta on silti hyvin selvä. Lehtitekstissä lakimies on luontevasti juristi ja korjausmies vaikka korjaaja.

Jossain tapauksissa asia voi hämärtyä, jos vakiintuneita, lakikirjasta löytyviä termejä lähdetään mediassa muuttamaan. Eduskunnan puhemiehen tai ulosottomiehen kaltaisille instituutioille ei ole helppoa keksiä äkkiä luontevaa korvaavaa ilmausta. Vaikeampiakin ongelmia on Suomessa onneksi ratkaistu.


Kirjoittaja on Länsi-Savon päätoimittaja.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.