Kommentti: Ei osunut pöljää päivää Suomelle hiihdon MM-kisoissa — Olisiko hiihtoväen aika ottaa pää pois kinoksesta?

Ensin meiltä vietiin kestävyysjuoksu ja sitten mäkihyppy, kirjoittaa Timo Ranta.

AOP/SRDJAN SUKI

Norjan Martin Johnsrud Sundby (keskellä) voitti miesten 15 kilometriä MM-Seefeldissä. Venäjän Alexander Bessmertnykh (vasemmalla) oli toinen ennen Iivo Niskasta.
Norjan Martin Johnsrud Sundby (keskellä) voitti miesten 15 kilometriä MM-Seefeldissä. Venäjän Alexander Bessmertnykh (vasemmalla) oli toinen ennen Iivo Niskasta.

Eipä osunut suomalaisille Seefeldissä pöljää päivää. Iivo Niskasen MM-pronssi 15 kilometrin väliaikalähtökisassa ei vielä sellaiseen anna aihetta.

Ensin meiltä vietiin kestävyysjuoksu ja sitten mäkihyppy. Rallin kanssakin alkaa tehdä jo tiukkaa. Pitääkö tässä jo vähitellen siis myöntää, että Suomi ei ole enää kummoinen hiihtomaakaan. Tosin jo 2013 Val di Fiemmessä ja 2015 Falunissa tulos oli sama kuin nyt Seefeldissä, eli yksi pronssi.

Omista Lahden kisoista vuonna 2017 tuli sentään viisi mitalia. Iivo hiihti silloin kultaa 15 kilometrillä. Sekö sai hiihtojohdon keulimaan ja asettamaan Seefeldin mitalitavoitteeksi näin jälkeen päin utopistiselta kuulostavan 5—6 mitalia.

Suomi on ollut alusta asti mukana hiihdon MM-kilpailuissa. Mitaleita on satanut Norjan jälkeen toiseksi eniten: 62 kultaa, 69 hopeaa ja 64 pronssia. Kaikkiaan 195 mitalia.

Anteeksi vaan, mutta Norja on näköjään hiihtomaa.

Suomen paras menestys oli vuoden 1989 omissa kisoissa Lahdessa, joissa se oli ykkönen 15 mitalilla.

Seefeldissä Norjan saldo oli käsittämätön. Norskien dominointi tuotti 13 kultaa, 5 hopeaa ja 7 pronssia. Yhteensä siis 25 MM-mitalia!

Anteeksi vaan, mutta Norja on näköjään hiihtomaa.

Jo meikäläisten MM-urheilijoiden kehonkieli kertoi, että kaikki ei ole hyvin suomalaisessa hiihdossa. Kuultiin selittelyä ja kiukuttelua. Omat epäonnistumiset ja pettymykset pantiin muiden piikkiin. Tai välineiden. Suksien. Huoltoryhmää lyötiin koko kisojen ajan kun sitä kuuluisaa vierasta sikaa.

Iivo Niskaselle ei kelvannut se ainoa pronssikaan. vaan hänkin tyytyi möksöttämään palkintopallilla kuin ilman energiajuomaa jätetty pikkupoika.

Epäonnistumisia osuu jokaiselle. Sehän on inhimillistä. Mutta kannattaisiko hiihtoväen vähitellen ottaa päät pois kinoksesta ja alkaa hommiin.

Historia on historiaa. Nyt pitää katsoa äkkiä jämäkästi tulevaisuuteen.

Kirjoittaja on Kaakon Viestinnän urheilutoimittaja.

Luetuimmat