Kommentti: Onko Mikkeli unohtanut olevansa myös jalkapallokaupunki?

Ville Niskanen
Ville Niskanen

Mikkelissä jalkapallon olosuhteet ovat hyvät – kunhan on kesä, ja kunhan Urheilupuiston nurmi ehtii kasvaa hyvin.

Talvisin Mikkelissä annetaan tasoitusta kuplahallin takia. Kentän pinta sinänsä on ihan hyvä, mutta halli on pieni ja sieltä puuttuvat sosiaalitilat. Kupla ei sentään ole viime talvina lysähtänyt kasaan.

Kun sittemmin Saimaa-stadiumiksi realisoitunut monitoimihallihanke alkoi, toiveet kunnon jalkapallon talviharjoittelupaikasta Kuopiohallin ja Joensuun areenan tavoin alkoivat nousta.

Turhaan. Nopealla aikataululla läpi juntattu Saimaa-stadium jäi jalkapallon kannalta torsoksi. Kallistamattomat kaarteetkin löytynevät vielä edestä useaan kertaan, muutenkin kuin rataa kiertäessä.

Uusi kuplahalli palautti toiveikkuuden. Kaupunkiympäristölautakunta palautti jo kertaalleen vuoteen 2020 siirretyn hallin ensi vuodelle, mutta vielä kävi toisin.
Ainoan edistysaskeleen jalkapallon talviharjoitteluun ovat tuoneet kaksi mikkeliläistä jalkapallomiestä, junnuille sopivan palloiluhallin rakentaneet Juha-Matti Murtonen ja Janne Moilanen. Perusongelmaa, tilan puutetta se ei kuitenkaan ratkaise. Ei olisi täysin ratkaissut uusi jalkapallohallikaan, mutta sen peruuntuminen on paikalliselle futikselle takaisku.

Nyt Mikkelissä ollaan taas lähtötilanteessa. Aivan kuin edellä mainittua rakentamista ajavat tahot olisivat unohtaneet, että Mikkeli on myös jalkapallokaupunki.

Mikkelin Palloilijoiden, Mikkelin Kissojen, Porrassalmen Urheilijoiden ja Ristiinan Pallon juniorimäärien, eri sarjatasoilla pelaavien kilpajoukkueiden, harrastajasarjojen ja viime kaudella päämajakaupungin derbyä seuranneiden yleisömäärien perusteella voisi päätellä toisinkin.

ville.niskanen@lansi-savo.fi


Kirjoittaja on Länsi-Savon urheilutoimittaja.

Luetuimmat