Mielipide: Suomen hiilivarasto kasvoi

Tilastokeskus julkisti äskettäin uudet ilmastolaskelmat.

Vuoden 2018 tiedot osoittivat, että hiilidioksidipäästöt lisääntyivät Suomessa viime vuonna runsaalla miljoonalla tonnilla 56,4 miljoonaan tonniin.

Vastaavasti maankäyttösektorin nielujen koko pienentyi noin 7,3 miljoonalla hiilidioksiditonnilla.

Erityisen huomion julkisuudessa saivat niin sanotut metsänielut ja maankäytön muutokset.

Monet tulkitsivat tietoja niin, että Suomen metsien sitomat päästöt olisivat pienentyneet tuon verran. Jotkut vaativat kannanotoissaan jo metsien hakkuiden mittavaa vähentämistä. Ympäristöministeri Mikkonen suunnitteli puolestaan metsien hakkuiden pienentämistä ainakin valtion metsissä.

Nielun käsite ei kerro, miten esimerkiksi metsien sitomien hiilidioksidipäästöjen absoluuttisen määrän käy vuodesta toiseen. Se kertoo sen, kuinka paljon metsän vuoden aikana sitomien päästöjen määrä on muuttunut edelliseen vuoteen verrattuna.

Suomen metsiin sitoutuu hiilidioksidia joka vuosi enemmän kuin edellisenä. Viime vuonna metsiemme sitoma hiilidioksidipäästöjen määrä, siis hiilivarasto, kasvoi noin 20 miljoonalla tonnilla.

Metsiä hakattiin lähes 30 miljoonaa kuutiometriä vähemmän kuin ne kasvoivat. Metsien tilavuus kasvoi kymmenillä miljoonilla kuutioilla.

Vastaavaan metsien tilavuuden kasvun määrään pystyi todennäköisesti vain 1—2 muuta maata koko EU:n alueella.

Hiilineutraalisuuden tiellä hallitus ei ole ottanut uutta askelta.

Ajatus siitä, että Suomen, missä puusto kasvoi viime vuonna 107 miljoonalla kuutiometrillä ja hakkuut olivat noin 78 miljoonaa kuutiometriä, pitäisi ryhtyä vähentämään jollakin konstein hakkuita, on perusteeton.

Kun Suomessa valmistetaan puusta erilaisia tuotteita, kuten sellua, paperia tai energiaa, se tehdään maailman pienempiin kuuluvilla hiilidioksidipäästöillä. Erityisesti paperin ja sellun tuotannosta ylivoimainen valtaosa menee vientiin.

Jos vastaava tuotanto tehtäisiin jossakin muualla, vaikkapa Aasiassa, se aiheuttaisi huomattavasti enemmän päästöjä yhteiseen ilmakehäämme. Kaiken lisäksi metsäteollisuutemme sivujakeista valmistetaan jo nyt lähes 100 terawattituntia puhdasta energiaa, lämpöä, sähköä ja liikenteen polttoaineita.

Metsien luonnontieteellisiä nieluja tulee jatkossakin kasvattaa. Se tapahtuu metsien tehokkaalla hoidolla, kestävällä kasvatuksella sekä metsittämistä mittavasti lisäämällä. Metsien käytön nostamiselle yli 80 kuutiometriin vuodessa on täydet perusteet, kun kasvu ylittää kohta 110 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Vuotuinen metsäkato on ollut viime vuosina enimmillään noin 19 000 hehtaaria. Metsityksen nostaminen nykyisestä noin 4 000 hehtaarista tuohon 19 000 miljoonaan hehtaariin olisi hyvä alku. Jos jotain kannattaisi päästökaupasta saadulla miljoonilla tukea, niin edes vähän juuri metsitystä.

Nielujen ohella oma tärkeä lukunsa ovat toimet päästöjen vähentämiseksi. Siinä hallitukselta on syytä odottaa tositoimia. Hallitus kun kertoi ohjelmassaan tekevänsä Suomesta hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä eli ensimmäisenä tai toisena maana EU:ssa.

Hiilineutraalisuus tarkoittaa, että tuolloin jäljellä olevien päästöjen määrä ei ylittäisi hiilinielujen, eli käytännössä metsänielujen, määrää.

Hiilineutraalisuuden tiellä hallitus ei ole ottanut ensimmäistäkään uutta askelta. Yhtäkään uutta toimenpidettä fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi uusiutuvilla ei ole tehty.

Suurteollisuuden ja yli 20 megawatin energialaitosten osalta EU:n päästökauppajärjestelmä pakottaa yritykset toimiin.

Hiilineutraalisuuden kanssa voi tulla kiire. Metsien käytön vähentäminen sen saavuttamiseksi olisi järjetöntä.