Lukijalta: Pallokuvioin ensiharvennetaan

Länsi-Savon artikkeli (LS 10.4.) Mäntyharjun Kalliolan tilalla tehdystä ensiharvennuksesta herättää kysymyksiä. Miksi noin 300 neliön reikiä ensiharvennusvaiheessa? Ensiharvennushan on tavallaan hoitovaihe, jolloin valitaan paras puuaines, sopivalla tiheydellä, jatkamaan kasvua ja järeytymään kohti tukkisaantoa.

Toisaalta eheä, selkeä kuviorakenne on paras puun tuotannon kannalta. Miksi rikkoa kuviorakenne tuollaisella pallokuviolla?

Puun korjuun hinta tulisi myöskin pitää mielessä, samoin korjuuvauriot. Selkeä kuviorakenne ajourineen jättää vähemmän vaurioita kasvatushakkuiden aikana. Sitten päätehakkuu — uudistettakoon puusto millä tavoin tahansa — antaa tilin metsänomistajalle. Jossakin vaiheessa on myös metsämaapohja hoidettava. On sopiva vaihe maapohjan virkistämiselle uudistushakkuuvaiheessa.

Artikkelissa mainitaan myös metsäprofessori Erkki Lähde. Hän on esittänyt, että jatkuvalla kasvatusmenetelmällä puustoa voidaan hakata sata kuutiota hehtaarilta 10—15 vuoden välein vähäisin hoitokustannuksin. Uskokoon ken haluaa.

Jatkuvan kasvatuksen menetelmää voidaan toteuttaa viimeisessä harvennusvaiheessa vain kerran, mutta silloinkin tulee olla tunto kerjäläisellä. Tässäkin tapauksessa päätehakkuu siirtyy.

Jatkuvaa kasvatusta voidaan toteuttaa kuivilla karukkokankailla, karuilla soilla ja puistomaisissa taajamametsissä sekä järvien rannoilla.

Jatkuvaa metsän kasvatusta voi harkita metsänomistaja, jonka elämän kustannukset eivät ole metsästä kiinni. Ei sovi metsätalousyrittäjälle, jonka elinkustannukset ja muut rahoitukset hoidetaan metsätuloilla.

Maatilataloudessa puun tuotanto on enemmän tai vähemmän määräävässä asemassa tilan elinkelpoisuutta ajatellen.

Toivoa sopii, ettei Suomen 21 miljoonaa metsähehtaaria nakerrettaisi joka suunnalta suojelulla, hakkuutavoilla ja museoinnilla. Metsä on suurin suomalainen luonnonvara. Saa voimansa maaperän ravinteista ja ilman hapesta sekä auringosta.

Heikki Hyvönen

Mäntyharju