Mielipide: Ristiinan lukion lakkautus edistäisi eriarvoisuutta

Hommat ilmaston lämpenemistä vastaan on aloitettu myös Mikkelissä.

Media on antanut tilaa hyvälle ilmastokeskustelulle, koulut ovat panostaneet ruokahävikin vähentämiseen ja ravintoloilla on entistä kattavampi kasvisruokavalikoima.

Mahtavaa kestävää kehitystä, Mikkelin kaupunki! Vai onko kyse vain maineen kiillottamisesta?

Jo vuonna 2015 YK asetti kestävälle kehitykselle tavoitteet, joiden tulisi toteutua globaalisti vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitteita on 17. Niistä viisi liittyy luontoon ja sen säästämiseen.

Viimeiseen tusinaan lukeutuvat muun muassa seuraavat: ”Ei köyhyyttä”, ”Hyvä koulutus”, ”Eriarvoisuuden vähentäminen”, ”Kestävät kaupungit ja yhteisöt”, sekä ”Yhteistyö ja kumppanuus”.

Mikkelin kaupunki on lakkauttamassa Ristiinan lukiota. Tämä tarkoittaa, että Ristiinan lukiolaiset siirtyisivät opiskelemaan Mikkelin lukioon.

Ristiinan kirkonkylältä on matkaa Mikkeliin noin 20 kilometriä. Moni nykyisistä Ristiinan lukion oppilaista kulkee saman matkan jo nyt päästäkseen kouluun.

Nuoren tulevaisuus ei vaikuta kovin edulliselta talouden, eikä henkisten voimavarojen kannalta.

Lukion lakkauttaminen edistäisi eriarvoistumista Mikkelin väestössä.

Laitakaupungin taajamien kuihtuminen kiihdyttää alueiden köyhyyttä ja jakaa väestöä erilleen. Huonotuloisen perheen lapsi ei välttämättä lähde lukioon, jos matkakulut kasvavat.

Sen lisäksi kahdeksantuntinen koulupäivä venyisi molemmista päistä, matkustamiseen kuluvan ajan vuoksi.

Laitakaupungin nuori on siis eriarvoisessa asemassa myös oppimisen suhteen, verrattuna kantakaupungissa asuvaan oppilaaseen.

Tämä kuulostaa melko hälyttävältä aikana, jolloin nuorien syrjäytymisestä on tullut kasvava trendi.

Mikkelin tulisi panostaa kestävään kaupunkiin ja kestäviin yhteisöihin. Jos Ristiinan lukio jatkaa toimintaansa, Mikkelin eri alueilta voisi valmistua samalla viivalla seisovia ylioppilaita, oli heidän taustansa mikä tahansa.

Ristiinan lukio on pieni, mutta erittäin hyvä. Lukiosta on lähtenyt lakkipäitä useiden ”ällien” saattelemana, ja korkeakoulut ovat saaneet opiskelijarepertuaareihinsa ristiinalaista vahvistusta.

Monet lukion opettajat pitävät tunteja myös yläkoululaisille. Työtuntimäärien kato lukion lakkauttamisen myötä veisi varmasti opettajia pois yläkoulunkin puolelta.

Toivoisin, että lakkauttamisesta keskusteltaisiin avoimesti päättäjien ja asukkaiden kesken, ja todelliset numerot iskettäisiin pöytään.

Kuinka paljon kaupunki säästää lukion lakkauttamisella, ja mihin säästetyt rahat lopulta käytetään?

Mikkelin olisi jo vuonna 2019 aika katsoa YK:n asettamia kestävän kehityksen tavoitteita, ja miettiä, kuinka ne tämän kaupungin kohdalla toteutuvat.

Linda Patrikainen

Luetuimmat