Lukijalta: Suomalaisen lihan syöminen ei ole rikos

Ennusteiden mukaan viljan kulutus kasvaa kehittyvissä maissa 18 prosenttia ja lihan kulutus 37 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kehittyvät maat muodostavat tuolloin maailman lihan kokonaiskulutuksesta 68 prosenttia ja viljassa 84 prosenttia.

Absoluuttisesti lihan kulutus kasvaisi lähes 70 miljoonalla tonnilla. Suomessa lihan kokonaiskulutus on noin 0,4 miljoonaa tonnia vuodessa. Se on noin 0,1 prosenttia globaalista kulutuksesta.

EU- ja OECD -maissa kulutusennuste on vakaa, mutta nousujohteinen. Myös Suomessa lihan ja ylipäänsä kotieläintuotteiden kulutus on ollut hyvin tasaista eikä radikaalia muutosta näy.

Ilmaston kannalta globaali lihan kulutuksen kasvu sisältää varmasti ongelmia, tuotantotavasta riippuen. Keskustelussa on syytä erottaa tuotannon ääripäissä olevat amerikkalaiset feed lotit ja suomalainen nurmirehuun ja runsaisiin vesivarantoihin perustuva tuotanto.

Luonnonvarakeskuksen Arvi-hankkeen mukaan Suomessa voidaan lisätä vesi-intensiivistä ruoantuotantoa kuten kasvihuoneviljelyä, kastelua vaativien avomaakasvien viljelyä sekä lihantuotantoa ilman merkittäviä negatiivisia vaikutuksia vesitalouteemme tai ekosysteemeihimme.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kestävyystieteiden professori Helena Kahiluoto toteaa Maatilan Pellervon Eläin -lehden haastattelussa, että olisi reilua, jos tuottaisimme ruokaa edes omaa tarvettamme vastaavasti omilla resursseillamme.

Kahiluoto pitää perusteltuna suomalaista kotieläintuotantoa, jos kriteerinä on globaalin työnjaon määritelmät. Tilanne on tämä etenkin märehtijöiden osalta, joiden pitämiseen meillä on hyvin soveltuvat olosuhteet.

Suuri osa maailman peltoalasta on käytännössä vain laiduntamiseen soveltuvaa ja tuottaa ihmisille kelpaavaa ravintoa. Märehtijä muuttaa ihmiskelpoiseksi ravinnoksi biomassaa, jolle ei olisi muuten mitään käyttöä. Kotieläintalous myös ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.

Tuon ravinnon poistaminen yhtälöstä ja korvaaminen jollain muulla ei ole helppoa, josko lainkaan mahdollista. Ellei ihmisten määrä vähene.

Kaikki edellä esitetty huomioiden kysynnän kasvu antaa mahdollisuuden vientiin, kun voimme tarjota vastuullisesti tuotettua laadukasta lihaa ja muita kotieläintuotteita.

Lihan kulutuksen laskua Suomessa ei viljelijöiden ole tarve pelätä. Suurin osa lihasta myydään nykyisellään jauhelihana, jonka hinnan kauppa on polkenut niin alas, ettei sen tuottaminen ole kovin mielekästä.

Korkealaatuisille liha- ja muille kotieläintuotteille löytyy nyt ja tulevaisuudessa maksuhalukkaita ostajia. Syömällä vähemmän, mutta parempaa kaikki voivat voittaa. Ja syömällä aina kotimaista ei kenenkään tarvitse tuntea olevansa rikollinen yhdenkään suupalan kohdalla.

Vastuuttomin osapuoli ruokaketjussa ja -keskustelussa on se, joka ulkoistaa niin ekologiset, eettiset kuin taloudelliset ongelmat jonnekin kauas, jonne emme voi vaikuttaa.

Vesa Kallio
toiminnanjohtaja
MTK-Etelä-Savo

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet