Lukijalta: Yhteinen pakollinen kansalaispalvelus olisi tasa-arvoinen ratkaisu

Luin viime maanantaiaamuna, samana päivänä kuin 2/19-saapumiserä asteli suorittamaan varusmiespalvelustansa, artikkelin, jossa kysymys oli asevelvollisuusjärjestelmän uudistamisesta.

Nykyään jo uskalletaan kirjoittaa, että vain miehiä rasittava, vähintäänkin puolen vuoden asepalvelus, vuoden mittainen siviilipalvelus tai vuoden vankilarangaistus koetaan epätasa-arvoiseksi aikamme yhteiskunnassa.

Olemme tasa-arvoasioiden kärkimaa ja edelläkävijä usealla eri alalla. Suomeen tulee vuosittain satoja ellei tuhansia tutkijoita selvittämään nykyisen Suomen tasa-arvoisuuden ylläpidon ja rakentamisen vaiheita.

Kuitenkin vaiettu asevelvollisuus kulkee matkassa mustana lampaana feminististen liikkeiden voimistuessa ja saadessa yhä enemmän kannatusta ja tukea.

Se on aihe, jonka suhteen feministiset liikkeet eivät ole ajaneet tasa-arvoa ja yhtäläisyyttä. Sen suhteen on hyväksytty lähtökohtaisesti, että se kuuluu miehille.

Ja kukapa vapaaehtoisesti alkaisi edes kannattaa kokonaisen elinvuoden nuoruudesta lyhentävää, vankeusrangaistuksen uhalla toteutettavaa vaivaa itselleen?

Suomen asevelvollisuusjärjestelmä ei nykyisellään tulisi kestämään naisista muodostuvaa määrää asevelvollisia, eikä myöskään noin 20 000:ta naista saataisi kovinkaan helposti koulutettua siviilipalvelukseen ja löytämään itselleen vuoden mittaista paikkaa valtion julkisesta laitoksesta, valitettavasti.

Eikä sen parempi olisi idea, että varusmiespalvelus muutettaisiin vapaaehtoiseksi. Ei se Ruotsissakaan toiminut, ja ei mennyt monta vuotta, kunnes se oli jälleen muutettava pakolliseksi.

Kolmas ja viimeinen malli, josta on keskusteltu, olisi miehille ja naisille pakollinen kansalaispalvelus, jonka kesto olisi vuoden mittainen.

Vaihtoehtoisesti tietenkin varusmiespalvelus, siviilipalvelus tai vankeusrangaistuskin olisivat edelleen vaihtoehtoja.

Kansalaispalveluksen ei kuitenkaan tulisi kohdistua vain valtion omiin laitoksiin, vaan myös yksityisen puolen yrityksiin, jotta jokaiselle löytyisi paikka tehokkaasti.

Kyseinen malli antaisi nuorille mahdollisuuden saada työkokemusta itseä kiinnostavalta alalta.

Samanaikaisesti maamme yritykset hyötyisivät halvasta osaamisesta, mikä näkyisi tuloslaskelmassa ja parantaisi Suomen kilpailukykyä kansainvälisesti huomattavan paljon.

Kyseinen vuoden mittainen järjestely tulisi tehokkaammaksi nettohyötyä katsottaessa, kuin ”kikytunti”.

Ja olisihan se tietenkin silloin enemmän tasa-arvoista, kun ei jaettaisi eriarvoisia velvollisuuksia jo synnytysosastolla.

Aleksi Kananen
opiskelija
Savonlinna