Mielipide: Kansan odotukset kirkkoa kohtaan ovat muuttuneet ja kirkon kannattaisi kansaa myös kuunnella

Tilastojen mukaan museossa käydään enemmän kuin kirkossa.

Äskettäin Suomi 24-sivustolla eräs keskustelija väitti, että maassa on liikaa kirkkoja. Tarpeettomat voisi purkaa maan tasalle.
Tästä eräs toinen postaaja ahdistui ja väläytti kirkkojen uusiokäyttöä: ”Mikkelin tuomiokirkostakin saisi jumalattoman hyvän bilepaikan keskelle kaupunkia. Alttarin ristin vaan kääntää väärinpäin ja death metal soimaan!”

Totta on, että kirkkotie nurmettuu. Kauneimmissa joululauluissa ja konfirmaatiomessuissa kirkot täyttyvät, mutta muulloin ei. Tilastojen mukaan museossa käydään enemmän kuin kirkossa.
Jumalanpalvelusten kävijämäärän laskua tulkitsen kulttuurisesta näkökulmasta. Jumalanpalvelus on muuttunut valtakulttuurista alakulttuuriksi. Sillä on edelleen sijansa kirkossa ja yhteiskunnassakin, mutta se ei ole enää edes kirkollisen kulttuurin keskus. Tosin eihän nyky-yhteiskunnassa muutenkaan ole mitään keskiötä, jonka ympärille kaikki asettuisivat. Toimijoita on paljon ja ne kilpailevat samojen ihmisten huomiosta ja vapaa-ajasta.

Kirkon toimintaa voisi ehkä ajatella enemmän ihmisistä kuin rakenteista käsin. Mitä ihmiset odottavat ja miten odotuksiin voidaan vastata? Millaisella kirkon toiminnalla on kysyntää?
Lapsi- ja perhekerhot vetävät. Nuoret tulevat innolla rippikouluun ilman, että tarvitsee kovin paljon markkinoida. Diakoniatyössä leipäjonot ovat pitkiä. Pappia kaivataan kastemaljan äärelle ja vainajia siunaamaan. Ihmiset utelevat elämästä ja kuolemasta. Kun suuri kriisi iskee, ihmiset odottavat kirkolta lämpöä ja lohtua.
Myös kirkon linjanvedot kiinnostavat. Erityisesti kirkolta toivotaan osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Siksi arkkipiispan vaalikin on uutinen jo puoli vuotta ennen vaalia.

Kirkossa pidettävät tilaisuudet eivät siis enää välttämättä kiinnosta yhtä paljon kuin itse rakennus. Kirkolliset persoonat ja ilmiöt ovat suuren yleisön silmissä tärkeämpiä kuin kirkko instituutiona. Niinpä kirkon asemaa ei enää voi rakentaa menneitten vuosisatojen kirkollisen hegemonian varaan.
Siksi en lähtisi rajusti kampanjoimaan jumalanpalveluksen tai muiden seurakunnan tiloissa pidettävien tapahtumien puolesta ikään kuin ne olisivat ainoa vaihtoehto elää todeksi kristinuskoa. Näyttää siltä, että kansan silmissä kirkko on edelleen merkittävä, mutta eri tavalla kuin kirkon sisäpiireissä ajatellaan.
Silti kansan odotukset ja kysymykset kirkkoa kohtaan ovat nyt suuremmat kuin koskaan. Ja kun kerran kysytään, kannattaisi ehdottomasti vastata.

Kari Rossi
seurakuntapastori
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta

Osallistu keskusteluun

Länsi-Savo