Lukijalta: Miksi ilmastonmuutoksesta ja metsistä ollaan niin huolissaan juuri nyt, vaikka metsämme ovat paremmassa kunnossa kuin koskaan?

Länsi-Savossa julkaistiin 13.7. koko aukeaman edestä WWF:n pääsihteeri Liisa Rohwederin luento Suomen ilmastonmuutoksesta.

Pelkoa herättäviä toteamuksia metsiemme tilasta, mustikkakadosta ja linnustomme kadosta. Avohakkuut kaikkeen syyllisenä.

Lapset ja nuoret on helppo manipuloida mukaan tuollaiseen ajatteluun, kun heillä ei ole vielä pysyvää metsäsuhdetta. Eivät ole vielä sisällä metsän elementissä.

Samaa voisi sanoa joistakin kaupunkilaismökkiläisistä. Esimerkiksi koululaiskulkueet Helsingissä viime vaalien alla.

Luonnonvarakeskuksen olisi tultava laajasti esille todellisen tiedon kanssa. Esimerkkinä se, että vuotuinen kasvu on 110 miljoonaa kuutiota ja poistuma 75 miljoonaa kuutiota.

Jos uudistushakkuilla käsitellään yksi prosentti metsäalasta vuosittain, kestää sata vuotta ennen kuin uudelleen uudistetaan.

Ennättää siinä lahopuutakin syntyä. Vai onko Luonnonvarakeskuskin vihreiden talutusnuorassa?

Miksi ihmeessä juuri nyt ollaan tavattoman huolissaan ilmastonmuutoksesta ja metsiemme kielteisestä käsittelystä? Metsämmehän ovat tällä hetkellä paremmassa kunnossa kuin koskaan.

Vuodet eivät ole veljeksiä. Vuonna 1951 satoi vettä Etelä-Suomessa tammikuulle saakka. Lumesta ei ollut tietoakaan.

Vuoden 1973 tammikuu oli niin vähäluminen, ettei hiihtokilpailuja pystytty pitämään.

Lokakuulla 1968 oli niin lämmin monen viikon jakso, että kasvillisuus luuli kevään koittaneen ja silmut aloittivat kasvunsa. Huonostihan kuusen silmuille kävi sitten tosi talven tultua.

Maata ei synny lisää, paitsi pikku hiljaa Merenkurkun tietämillä. On käytettävä yhteiskuntamme parhaaksi sitä mitä on, siis metsää ja sen tuotteita.

Toveri venäläinen tosin vei meiltä neljä miljoonaa metsähehtaaria, mutta hänellähän oli niin vähän ennestään.

Entä minkälainen hiilen sitoja on toistuvasti jatkuvalla kasvatuksella käsitelty metsä?

Koneellisesta korjuusta ei päästä eroon, se on pysyväisilmiö. Alikasvoksista käsitelty puusto on usein repaleinen, heikosti peittävä. Pienaukot johtavat siihen myös.

Selkeään kuviorakenteeseen perustuva metsien käsittely on hyvä hiilinielu.

Entä minkälainen on tilanne Intiassa, Kiinassa, Venäjällä ja monessa Itä-Euroopan maassa? Työnsä puolesta noissa maissa liikkuneet ovat tehneet havaintoja.

Kiinassa noki tunkee asuntoon ikkunarakosten kautta. Joet toimivat viemäreinä.

Intiassa samat ongelmat ja ruokaa valmistetaan kyläyhteisöjen nuotioilla.

Venäjällä on valtavat jäteongelmat, eivätkä asiat ole hyvin Puolassa, Romaniassa eikä Bulgariassakaan.

Sinne kaikkialle tietoa ja tekoja ilmastonmuutoksesta ja ilmakehän lämpenemisen torjunnasta.

Heikki Hyvönen
Mäntyharju

Luetuimmat

Uusimmat uutiset