Lukijalta: Mannerheim-muistomerkin uusi suunnittelukilpailu

Väistötiloissa Akselin yläkerrassa oleva Mikkelin taidemuseo on avannut ovensa. Tiloissa on lähes ainoana näyttelykohteena jalustalle kaatunut hevonen ja Mannerheim sen mukana.

Niin sanottu ”Uuden Mannerheim-muistomerkin suunnittelukilpailu päättyi” 22.3.2019 ja välillä 8.6—8.9.2019 suoritetaan finalisteista yleisöäänestys.

Käydessäni museossa jouduin näkemään episodin, jossa kolme varttuneemmassa iässä olevaa miestä keskustelivat kiihtyneenä ja yksi heistä näytti keskisormea seinällä olevaa tekstiä kohden. Jäi kuitenkin epäselväksi, kun en oikein kuullut, mihin tai keneen tämä viha kohdistui.

Voin kyllä arvata. Tämä näyttely ja äänestys tulee varmasti ravistelemaan meitä mikkeliläisiä, hyvä niin. On hyvä, että varsinkin vapaussodan — mitä nimeä siitä sitten halutaan käyttää — tapahtumat ja vääryydet, myös valkoisten aiheuttamat, huomioidaan tavalla tai toisella.

Näyttelyssä ei varmasti ole tarkoituskaan murskata tai vaihtaa nykyistä torilla olevaa Mannerheim-patsasta, vaan nostaa esille Karl Kustaan vähemmän sankarillisia vaiheita vapaussodan ajoilta.

Talvisota ja jatkosota ovat taas toinen luku. Jos ajatellaan nykyistä suhdetta meidän länsinaapuriin Ruotsiin, niin on Mannerheimilla myös paljon ansioita sotiemme ajoilta.

Miksi silloinen Ruotsin perintöprinssi Kustaa Adolf, Kaarle Kustaan isä, luovutti 17.3.1942 Mikkelin klubilla Ruotsin myöntämän Miekkaritarikunnan suurristin 1. luokan ritarimerkin Mannerheimille. Lisäksi se on erikoisluokassa, johon kuuluu pieni miekka. Se on Ruotsin korkein sotilaallinen kunnianosoitus.

Jos on uskominen jatkosodan aikana päämajan tiedotusosaston päällikköä Kalle Lehmusta ja hänen kirjoittamaa kirjaa ”Tuntematon Mannerheim”, niin hän väittää seuraavaa: Lehmus olisi ”törmännyt” Mannerheimin huoneeseen ja kuullut puhelinkeskustelun, jossa Natsi-Saksa pyysi häneltä lupaa Pohjois-Suomessa olevien saksalaisten divisioonien käyttöön Ruotsin pohjoisosien miehitykseen.

Saksalla oli jo divisioonia Oslon lähettyvillä ja Pohjois-Norjassa. Mannerheimin vastaus oli kuitenkin jyrkän kieltävä ja hallituksen tuki takanaan. Mannerheim ymmärsi, että myöntävällä vastauksella olisi tuhottu vuosisataiset suhteet Ruotsiin. Sitä ei olisi korjattu vuosikymmeniin. Juuri tästä päätöksestä Mannerheim mitä ilmeisimmin palkittiin, kun ei taipunut painostuksen alla.

Toivottavasti tulevaan sodan ja rauhan keskukseen Muistiin saadaan Ruotsista arkistotietoa ja lisävalotusta myös näihin tapahtumiin. Kaarle Kustaata ollaan nyt virallisesti kutsumassa Muistin avajaisiin keväällä 2021 ja kukapa tietää, jos hänellä olisi jotain tuliaisia näidenkin edellä mainittujen asioiden tiimoilta.

Vesa Tikkanen

Mikkeli