Mielipide: Mikkeli tarvitsee oman organisaation elinkeinojen ja hankkeiden kehittämiseen

Jyrki Koivikon kirjoituksen (L-S 7.9.) luettuani on pakko avata muutama tapahtuma.

Siirrettyäni vuonna 1989 Environics Oyn toiminnan Mikkeliin Kuopiosta totesin, että kaupungista puuttui organisaatio, joka tarjoaisi tutkimuspalveluja ja kouluttaisi korkean tason osaajia vaativalle alalle.

Muutamassa teknisen oppilaitoksen tilaisuudessa sain selkeää palautetta siitä, että se on vain koulutuslaitos.

1990-luvun alussa pohdiskelimme muun muassa Sune Lehkosen ja Kalevi Puukon kanssa, miten voisimme kehittää osaamista kaupungissa, vaikka täältä puuttui yliopisto.

Saimme ajatuksen, joka johti silloin YTI-tutkimusorganisaation perustamiseen sittemmin ammattikorkean yhteyteen.

Samoihin aikoihin maakuntajohtajana aloittanut Hannu Vesa ymmärsi tarpeen, jonka vuoksi organisaatio saatiin liikkeelle.

Painopisteinä olivat ainakin ympäristöasiat ja puutavaran lämpökäsittelyn tutkiminen.

Näillä aloilla Xamkin organisaatio jatkaa, lisättynä uusilla. Se on ollut kehittymässä ammattikorkeiden suurimmaksi ulkopuolisen rahoituksen saajaksi.

Siitä huolimatta minulle on kerrottu, että Xamkin toiminnasta syntyneiden yritysten määrä on vertailussa aika pieni.

Yhteistyö Environicsinkaan kanssa ei kehittynyt kovin suureksi, osin varmaan siksi, että yrityksen tarpeet ulkopuoliselle asiantuntemukselle olivat hyvin kapea-alaiset. Asiantuntijoita löytyi jopa globaalisti vähän.

Toimiessani yrityksessä vuoteen 2014 ei sinä aikana ammattikorkeasta tai yliopistojen etäpisteistä oltu aktiivisesti yhteydessä yritykseen osaamisen tarjoamiseksi tai yrityksen tarpeiden selvittämiseksi.

Sittemmin olen esittänyt hankeideoita Xamkille. Niistä on syntynyt projekteja ja uutta osaamista.

Lukija voi kummastella, mitä lisäarvoa voittoja maksimoiva yritys voi tarjota tutkimukseen ja koulutukseen.

Kapealla alalla maailman huippuosaajana toimivalla yrityksellä on koko ajan tarpeita ratkaista sellaisia asiakkaiden ongelmia, joita kukaan ei ole selvittänyt.

Tieteellistä uutuusarvoa löytyisi ja ongelmien ratkaisu yritysten globaalissa asiakaskentässä parantaisi parhaimmillaan turvallisuutta, vähentäisi saasteita ja niin edespäin.

Osaamiselle voisi olla laajemminkin kiinnostusta jopa niin, että paikkakunnalle sataisiin sen perässä uusia yrityksiä ja työpaikkoja, kuten yliopistokaupungeissa Tampereella ja Oulussa.

Kaupungin elinkeinojen kehittämisessä oli 1990-luvulla pitkään muutama henkilö sekä kehitysyhtiö, jonka organisaatio oli yksi henkilö.

Miktechin aloitus oli positiivinen tapahtuma. Läheltä seuraamani aloittavien yritysten apu on merkinnyt paljon yrittäjille, jotka muutenkin ovat töissä liki 24/7.

Ulkopuoliselle havainnoijalle ei myöskään voida avata luottamuksellisia sijoitushankkeita, jotka voivat kestää pitkään.

Pidän elinkeinojen, siis työpaikkojen saamisen kannalta katastrofaalisena, jos kategorisesti päätetään siirtää elinkeinotoiminnot kaupungin organisaatioon ja kaikki hankkeet Xamkin alle.

Siellä ei ole vastaavaa osaamista ja kokemusta, ehkä ei motivaatiotakaan vastaavaan toimintaan.

Kaupungin sivuilta löytyy aiheesta konsulttiraportti.

Näyttää siltä, että tilaaja on tiennyt konsulttia valitessaan, mitä saa. Konsultin profiili on kuntaorganisaatioiden saneeraaja enkä löytänyt yhtiön tai sen käyttämän alihankkijan nettisivuilta syytä siihen, miksi konsultti olisi pätevä arvioimaan elinkeinoyhtiön päätarkoitusta, yritystoiminnan edistämistä.

Olen ollut todella huolissani Mikkelin kehityksestä monistakin syistä, mutta nyt kaavaillut ratkaisut ovat iso isku kaikkeen siihen, mitä olen itse koettanut edistää täällä.

Xamkin tutkimustoimintaa pitää jatkaa, mutta aiheita pitää kirkastaa siten, että tänne saataisiin todella kovaa osaamista.

Paikkakunnalla on yrityksiä, joilla on globaalia huippuosaamista. Sen ympärillä on tutkimusaiheita, joita yritykset eivät pysty selvittämään ja voivat johtaa spin-offeihin.

Miksein kanssa voinee sopia hankkeista jottei tule päällekkäisyyksiä, ja olen havainnut hyvää yhteistyötä ja selkeän roolituksen hankevalmisteluissa ja hankkeissa.

Miksein toivoisi ottavan rohkeampia tavoitteita paikkakunnan markkinoinnissa yrityksille ja matkailijoille.

Meidän pitää erottua vähintään kansallisella tasolla, mieluimmin globaalisti. Miksein ei pitäisi myöskään kilpailla yritysten hankkeiden kanssa.

Yritysten ja poliittisten päättäjien keskinäisen ymmärryksen puute on ongelma.

Yhteistyön edellytys olisi osapuolten perehtyminen toiminnan haasteisiin molemmin puolin.

Edellisten vaalien aikana jututin ehdokkaita.

Puolueesta riippumatta kenelläkään ei ollut käsitystä siitä, mitä yritykset oikeasti haluavat päättäjiltä.

Yrittäjänä en myöskään ymmärrä toisen puolen tapaa toimia.

Hannu Salmi

yrittäjä

Mikkeli