Lukijalta: Missä ovat kansanedustajaehdokkaiden uudet ideat Etelä-Savon ja Itä-Suomen kääntämiseksi uuteen nousuun?

Olen koettanut löytää lehden ehdokaskommenteista uusia ajatuksia maakunnan ja Itä-Suomen suunnan kääntämiseen.

Eipä uutta ole ollut, enimmäkseen kertailevat toistensa juttuja. Erot löytyvät vain yhteiskunnan tulevaisuudessa kustantamien palvelujen ja muiden hauskuuksien määrästä.

Markkinoilla keskustelin muutamalla puoluekojulla aiheesta. Paikalle sattui nuori, poliittisen uran alussa oleva uusi kyky.

Sain tietoiskun siitä, miten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen riittää, ja miten tyhmää on siirtää virastoja Helsingistä työpaikkoineen tänne. Kuulemma yritystuet menevät kannattamattomien tukemiseen.

Toivottavasti näkemykset eivät edustaneet puolueen linjauksia. Jos, niin saa yksi ministeri jäädä uudelleen valitsematta.

Nuorissa on tulevaisuus, sanotaan. Toivoa sopii, että viisauttaan kuuntelisivat historiamme hyviä saavutuksia.

Kerroin, että Mikkelin moni iso työnantaja kuten Mölnlycke, Helprint, Ahlström sekä nyt Casemetina tunnettu Ensto on saatu tänne 1970- ja 80- lukujen kehitysaluerahoituksella.

Sen jälkeen tulivat muun muassa Environics, Mipro ja Savcor-konserni pitkälti 1990-luvun joustavan pankkirahoituksen turvin. Osin näissä kaikissa on ollut myös kaupungin panostuksia, ainakin tilojen muodossa.

Mutta väki silti vähenee. Uusia yrityksiä tulee ja syntyy, mutta liian hitaasti.

Toivon, että uudet Itä-Suomesta valitut löytävät yhdessä keinot kehityksen suunnan muuttamiseksi, eli uusien työpaikkojen ja yritysten saamiseksi alueelle. Meneillään olevat hankkeet eivät riitä.

Esimerkiksi Mikkelin kehitysalustat hyvinä alkuina vaativat yritysten osallistumista. Ratahanke, jolla matka-aika putoaisi 20 minuutilla ei tuo yksin yrityksiä tänne. Samoilla satsauksilla voisi muuten luoda työpaikkoja.

Tarvitaan uudenlaista sijoittumismarkkinointia, jossa kuvataan alueen edut yrityksille ja henkilöstölle, kuten toiminnan ja elämisen helppous.

Toinen oleellinen asia on kannusteiden luominen tuleville yrityksille. Tarvitaan uusia keinoja EU-rajoitusten tiukan tulkinnan vuoksi. Kannattaisi miettiä pääomasijoituksia porkkanana.

Sotien jälkeiset valtiomiehet rakensivat maata tasapuolisesti, sijoittaen valtion yhtiöitä eri puolille, pääomittaen verovaroilla. Monet ovat nyt menestystarinoita ja pörssissä.

Yhteistä pääomaamme tulisi nyt käyttää koko maata koskevaan voimakkaaseen yritystoiminnan aktivointiin. Mahtaako valtiomiesainesta olla ehdokkaissa tähän haasteeseen?

Toivottavasti äänestäjät edellyttävät edustajiltaan selkeitä ja uusia toimia alueen hyväksi.

Hannu Salmi
toimitusjohtaja evp
Mikkeli