Mielipide: Sopimuspalokuntien toiminta turvattava

Maaseudun sopimuspalokuntien varma lähteminen hälytystehtäviin uhkaa romuttua, koska varallaolojärjestelmästä ollaan luopumassa. Huoli sopimushenkilöstön saatavuudesta kasvaa yhä.

Alueellisten pelastuslaitosten toimintaedellytykset eivät välttämättä ole kunnossa. Se on haitannut lakisääteisten velvoitteiden hoitoa. Teknisen suorituskyvyn vanhanaikaisuus haittaa toimintaa.

Varallaolo on varmistanut lähtövarmuuden. Osa maaseudun sopimushenkilöstöstä on tehnyt varallaoloa, jolla on varmistettu palokuntien lähtö tehtäviin. Korvauksen nostoa edunvalvontakysymyksenä ei ole vaadittu Etelä-Savon sopimuspalokunnissa.

Varallaolokorvausta ei makseta kaikissa sopimuspalokunnissa. Se koskettaa ensisijaisesti sellaisia maaseudun ensilähdön sopimuspalokuntia, jossa palokunta joutuu selviämään itsenäisesti lähes kaikista pelastustehtävistä. Tällä järjestelyllä pelastuslaitokset ovat halunneet varmistaa maaseudun sopimuspalokuntien lähtövarmuuden.

Varallaolokorvauksia on maksettu kymmeniä vuosia. Varallaolon tarve ei ole loppunut. Varallaolo on ollut keskeinen osa maaseudun palokuntien toimintaedellytyksiä. Sopimuspalokuntien kannalta kestämätön tilanne olisi, jos varallaolot loppuisivat ja palokunnat jäisivät vaille tätä resurssia.

Toimintaedellytykset on saatava kuntoon viimeistään maakunnallistamisen yhteydessä. Pelastustoimi on ollut 16 vuotta kuntien yhdessä huolehtimaa alueellista toimintaa. Pelastustoimella on ollut koko ajan liian pienet resurssit. Pelastuslaitokset ovat tyytyneet siihen mitä on saatu.

Se onnistuuko sotemaakuntien perustaminen, ei ratkaise pelastustoimen toimintaedellytysten puutteita. Joka tapauksessa pelastustoimelle on tehtävä kehittämisohjelma ja sille järkevä rahoitussuunnitelma. Tilanne on huomioitu kyllä hallitusohjelmassa.

Tuleeko näin tapahtumaan, sen näemme lähikuukausien aikana.

Kari Jääskeläinen

Savonrannan VPK, Etelä-Savon sopimuspalokuntien alueneuvottelukunnan puheenjohtaja