Lukijalta: Essote vastaa — Hölttä liioitteli Hirvensalmen kulujen kasvua

Hirvensalmelainen Pepe Hölttä (ikl.) arvostelee kovin sanoin Essoten talouden hallintaa (28.2.). Julkisen toimijan taloutta ja toimintaa toki sopii kommentoida, mutta arviointia olisi kuitenkin syytä tehdä faktojen pohjalta.

Hölttä väittää Essoten Hirvensalmelta perimien kulujen kasvuksi 0,7 miljoonaa euroa. Todellinen kulujen kasvu Hirvensalmella on kuitenkin vuosien 2017 ja 2018 välillä vain 1,3 prosenttia, yhteensä noin 121 000 euroa. Noin yhdeksän miljoonan veloituksissa, jotka Hirvensalmelta vuosittain laskutetaan, tällaiset erot ovat hyvin tavallisia.

Höltän kuvaama 0,7 miljoonaa euroa on normaali kuntayhtymän perussopimuksen mukainen tasauslasku. Se syntyy, jos kunta maksaa ennakkoon palveluista vähemmän kuin niitä käytetään.

Mitä tulee kuntayhtymän vuoden 2018 taloustietoihin, niin alijäämää on todellakin tilinpäätöksen ennakkotietojen perusteella syntymässä 15,1 miljoonaa euroa suhteessa vuoden 2018 talousarvioon. Vuoden 2017 talousarvio onnistui liki täydellisesti ja onnistuimme tuomaan jäsenkunnille miljoonahyödyt Essoteksi yhdistymisestä. Lisäksi palautimme kunnille aiempien vuosien ylijäämiä 3,6 miljoonaa euroa.

Jäsenkunnat asettivat Essotelle kuitenkin vuodelle 2018 edelleen kunnianhimoisia tavoitteita menojen laskemisesta -0,5 prosenttiyksikköä vuodessa. Esimerkiksi kansallisessa sote-uudistuksessa aiotaan leikata menojen kasvua 0,9 prosenttia.

Jo tätä — menojen kasvun leikkausta — pidetään erittäin haastavana tavoitteena, kun sote-kulut ovat nousseet vuosittain noin 2,4 prosenttia. Essotelta on vaadittu paljon enemmän, kulujen vähenemistä. Tämä on nyt osoittautunut epärealistiseksi tavoitteeksi.

Essoten kulujen yllättävä kasvu johtuu pitkälti toimintaympäristön myllerryksestä ja on yleinen ilmiö koko maassa.

On toki totta, että Essoten menot kasvoivat viime vuonna yllättävän paljon. Olemme vertailleet 17 sote-kuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin tilanteita ja näin näyttää käyneen kovin monessa muussakin sote-organisaatiossa. Essoten kulujen yllättävä kasvu johtuu pitkälti toimintaympäristön myllerryksestä ja on yleinen ilmiö koko maassa.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi erikoissairaanhoidossa Mikkelin keskussairaala on jo muutaman vuoden sijoittunut tuottavuudessa joko ensimmäiseksi tai toiseksi. Useimmat sairaanhoitopiirit haluaisivat olla yhtä hyviä.

Hölttä nostaa myös keskusteluun palvelujen keskittämisen. Essoten nykyisen strategian mukaisesti haluamme tuoda palvelut asiakkaidemme lähelle. Strategian tunnuslause on ”Lähellä — hyvinvointisi tukena”.

Jos jäsenkuntamme haluavat säilyttää palvelujen määrän ja samalla pitää Essoten talousresurssit maan alhaisimpien joukossa, niin jatkossa on todellakin syytä keskustella voidaanko tätä strategiaa toteuttaa vai pitäisikö ottaa joku toinen strateginen tavoite.

Eero Aho
Valtuuston puheenjohtaja (kok.)

Aira Kietäväinen
Hallituksen puheenjohtaja (kesk.)

Arto Seppälä
Hallituksen varapuheenjohtaja (sd.)

Risto Kortelainen
Kuntayhtymän johtaja
Essote