Mielipide: Järvi-Suomen peruskirja velvoittaa suojelemaan puhdasta vettä

Etelä-Savo kiinnostaa malminetsijöitä. Uusin varaus on tehty Mikkelistä Kangasniemelle asti ulottuvalle alueelle (LS 4.8.)

Kaivokset tuottavat metalleja, mineraaleja, kiviaineksia ja luovat paljon kaivattua työtä.

Euroopassa, myös Suomessa, kulutetaan enemmän metalleja kuin mitä pystytään tuottamaan. Kaivostoiminta on kasvussa ja halu parempaan omavaraisuuteen Suomessa on kova.

Kaivostoiminnasta on kuitenkin paljon haitallisia vaikutuksia ympäristöön, muun muassa peruuttamattomat maisemalliset muutokset, ympäristömyrkyllisten haitta-aineiden päästöt vesistöön, terveys- ja viihtyvyysriskit.

Kaivoslakia ollaan uudistamassa ja lakiesitys tulee eduskunnan käsittelyyn loppuvuodesta. Tulevassa uudistetussa laissa kuntien vaikutusmahdollisuus kasvaa ja erityisesti kaavoituksella kunnat voivat estää kaivostoimintaa tulemasta alueille, jotka ovat luonnoltaan arvokkaita, ja joissa kaivostoiminta uhkaa ekosysteemien toimintaa. Laissa tulee riittävästi huomioida kaivostoiminnan vaikutukset ympäristölle ja alueen muulle elinkeinotoiminnalle.

Etelä-Savon maakunnan kärjet ovat puhdas vesi, metsä ja ruoka. Matkailu on kasvava elinkeino. Huolta on herättänyt Tukesin Suomen Malmintutkimukselle hyväksymät uudet varausilmoitukset Saimaalle. Saimaa Geoparkin kohde Luonteri sijaitsee tutkimuskohteiden välittömässä läheisyydessä.

Sulkava, Puumala ja Juva ovat jo reagoineet kannanotollaan huoleen puhtaiden vesien ja arvokkaiden luontokohteiden säilyttämiseksi koskemattomina. Myös muiden kuntien, Mikkeli mukaan luettuna tulee olla hereillä.

Sitoutumista alueen vesistön suojelemiseen onneksi on, koska Saimaan ja Vuoksen järvialtaan alueen kaupungit ja kunnat, maakunnat ja aluehallinnon viranomaiset ovat allekirjoittaneet Järvi-Suomen peruskirjan, jossa sitoutuivat suojelemaan alueen vesistöä ja edistämään alueen elinvoimaa.

Seija Kuikka

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (kesk), Mikkeli