Lukijalta: Toivon, että Mikkelin keskustasta tulee viihtyisämpi ja vähemmän tunkkainen — siihen päästään vähentämällä autoilua

Nuorena ihmisenä toivon Mikkelin keskustan muuttuvan tulevaisuudessa viihtyisämmäksi ja vähemmän tunkkaiseksi. Tähän näkemykseen sisältyy väistämättä keskusta-autoilun vähentyminen.

Autot aiheuttavat melua ja saastuttavat. Vallitsevan autoilukulttuurin takia ne vaikeuttavat keskustassa liikkumista. Jotkut haluavat ylläpitää epäviihtyisää ja vaarallista keskustaa, koska he virheellisesti kuvittelevat tämän olevan kaupungilla asioivien mieleen.

Raimo Laitisen kirjoituksessa (L-S 2.4.) on lukuisia virheellisiä toteamuksia. Arvoitukseksi jää, onko se tarkoituksellista vai ei. Hän sanoo, että kävelykatukokeilu olisi kallis, mutta unohtaa, että kokeilu maksaa mikkeliläistä kohden alennuskahvikupin verran rahaa.

Kirjoituksessa kerrotaan, että Maaherrankatu suljetaan kokonaan autoilulta. Tämä on täysin ristiriidassa todellisen maailman kanssa, sillä autoilua ei rajoiteta ollenkaan eikä kokeilu koske kuin mitätöntä osaa kadusta.

Sattumoisin kyseinen kadunpätkä on Laitisen liikkeen kohdalla, mistä lienee lähtenyt hänen motivaationsa tekstinsä kirjoittamiseen.

Laitinen esittää esimerkkejä muiden kaupunkien toimista. Hän maalailee kuvaa, jossa kaupungit ovat autioituneet. Hyvä huomio, sillä kyseisten kaupunkien keskustat ovat rauhoittuneet.

Ilmiö ei kuitenkaan johdu keskustojen viihtyisyyden parantamisesta, vaan keskustan ulkopuolisten kauppakeskusten rakentamisesta. Ihmiset menevät niihin, koska niissä on mukava asioida ja niissä on palveluja.

Mikkelin keskustassa on vielä palveluja, mutta viihtyisyydessä on parantamisen varaa. Esimerkkikaupungeista poiketen keskusta on ainoa paikka, josta kunnon kauppakeskuksia Mikkelissä löytyy eikä keskustan ulkopuolella vaihtoehtoja vaatekaupoille tai silmälasiliikkeille juuri ole.

Laitinen perustelee kantaansa liikuntarajoitteisilla ja viitsimättömillä autoilijoilla. Häneltä on unohtunut, että Mikkelin keskustan alla on valtava tila autoilijoille. Toriparkista on hyvä, esteetön kulku keskustan palveluihin. Siellä ei ole talvisin lunta ja loskaa tai ympärivuotisesti kulkua vaikeuttavaa katukiveystä.

Laitinen on väärässä myös sen suhteen, että Mikkelin keskustassa olisi hyvä kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuri.

Mikkelin keskustan läpi tai palveluiden ääreen ei nyt pääse polkupyörällä henkeään uhmaamatta. Pääkatujen jalkakäytävillä ei saa pyöräillä, ja jos pyöräilee, ihmiset huomauttavat asiasta epämiellyttävään sävyyn, joskus nyrkinheilautuksilla.

Ainoaksi vaihtoehdoksi jää pyöräily julkisen liikenteen seassa. Kävelyinfrastruktuurikin on huomattavan ontuva, sillä Mikkelin keskustan jalkakäytävät ovat autoilun viemän tilan ansiosta ahtaat ja kapeat. Tämä on etenkin liikuntarajoitteisille iso este keskustassa asioimiselle.

Julkisella liikenteellä pääsee Mikkelin torin laidalle. Julkisen liikenteen ja toriparkin ansiosta keskustaan pääsevät sekä autoilevat että autotta kulkevat.

Maailmalla ja muualla Suomessa on jo huomattu, että viihtyisät kävelykeskustat vetävät väkeä.

Laitisen kirjoituksesta huokuu asenne, että kaupunkikeskustat ovat olemassa ainoastaan tuodakseen yrittäjille rahaa asukkaiden viihtyisyyden kustannuksella.

Laitinen on sitä mieltä, ettei keskustoissa asuta tai että niissä ei saa viettää aikaa kuluttamatta rahaa. Tämä asenne on ollut syy keskustojen autioitumiselle.

Laitisen esittämät ideat ovat uusimman ja ei-niin-uusimman tutkimuksen valossa todistettavissa vääriksi myös Suomessa.

Oskar den Arend
Mikkeli