Mielipide: Puukoulu on riskialtis kokeilu

Kouluhankkeissa on kyse erittäin pitkäikäisistä investoinneista, joista kertyy kansantaloutemme pysyvä omaisuusmassa.

Siksi on tärkeää, että rakentamisen tuotokset kestävät käyttöä ja ovat pitkäikäisiä. Silloin ne säilyttävät myös arvonsa.

Veronmaksajien, siis meidän kaikkien mikkeliläisten näkökulmasta, meillä ei yksinkertaisesti enää ole taloudellisesti varaa ehdotetun kaltaiseen puurakentamisen kokeiluun.

Esimerkiksi nostetut puukoulukohteet ovat hankkeita, jotka ovat yksittäisiä tapauksia ja edustavat pientä määrää rakentamisen kokonaisvolyymista.

Kokemus ja saatavissa oleva tutkimustieto niiden toimivuudesta julkisen rakentamisen ja ison mittakaavan kohteissa on vielä hyvin lyhyt.

On lyhytnäköistä ja riskialtista toimintaa, jos rakennusmateriaalivalintoja ryhdytään ohjaamaan poliittisilla päätöksillä.

Puhutaan ekologisesta maamerkistä ohikulkijoille, puun hyvästä ääneneristävyydestä, puuelementtirakenteen hengittävyydestä ja niin edespäin.

Ei puhuta puurakentamisen riskeistä erityisesti julkisessa rakentamisessa, vikasietoisuudesta kosteuden suhteen, paloturvallisuudesta, energiatehokkuudesta, rakennuksen elinkaaresta tai sen aikaisista käyttökustannuksista, joista tämän mittakaavan hankkeissa on vielä hyvin vähän jos lainkaan kerättyä tietoa tai kokemusta.

Puurakentamisen merkittävä heikkous on myös standardien puute.

Ei ole olemassa yhtenäisiä standardeja, joiden pohjalta rakennuttaja voisi saada vertailukelpoiset tarjoukset puurakentajien kesken, saati vertailukelpoisuus muihin vaihtoehtoihin.

Tästä muodostuu epävarmuutta ja väistämättä kustannusriskiä.

Mikkelinkin investoinneista hyvin suuri osa kohdistuu rakentamiseen.

Siksi on tärkeää, että rakentamiseen valitaan suunnittelijoiden harkintaan perustuvat materiaalit ja ratkaisut, joilla saavutetaan mahdollisimman toimiva, kestävä, vikasietoinen ja vähän huoltoa tarvitseva rakennus.

Kun haluamme välttää kosteusongelmia ja siitä aiheutuvia sisäilmahaittoja, tärkeintä on pitää vesi pois sisätilan rakenteista. Tähän kuitenkaan harvoin pystytään koko rakennuksen elinkaari huomioiden.

Siksi on viisasta valita rakenteita, jotka kestävät ja toipuvat kosteudesta.

On lyhytnäköistä, jos rakennusmateriaalivalintoja ryhdytään ohjaamaan poliittisilla päätöksillä.

Kustannuksissa on oleellista huomioida myös rakennuksen elinkaaren aikaiset käyttökustannukset.

Pitkä elinkaari yhdistettynä energiatehokkaisiin ja vikasietoisiin rakenteisiin on paras tae kohtuullisille kokonaiskustannuksille ja ympäristötehokkuudelle.

Jos halutaan hakea jotakin erikoista, sen täytyy olla rakennusteknisesti varmaa ja tavoitteena täytyy olla luokkaa sadan vuoden käyttöikä, mielellään enemmänkin.

Tämän jälkeen voidaan tavoitella muutakin.

Helsingin uusi keskustakirjasto ja kohtaamispaikka Oodi on oiva esimerkki, joka on erittäin tyylikäs, valoisa ja lämminhenkinen kokonaisuus.

Se on teräs-, betoni-, puu- ja lasirakentamisen taidonnäyte, jossa toteutuvat myös energiatehokkuuden vaatimukset.

Oodi ei luonnollisesti ole paras esimerkki koulurakennuksen suunnitteluun, mutta esimerkiksi eri rakennusmateriaalien taidokkaasta yhdistämisestä se sopii.

Voisiko Mikkelin kouluhankkeita suunnitella enemmän tähän suuntaan?

Minimoidaan riskit varmoiksi tiedetyillä rakenneratkaisuilla ja yhdistetään sopivasti esimerkiksi puuta ja miksei lasiakin estetiikan ja valoisuuden lisäämiseksi.

Siihen toivoisimme meillä olevan varaa. Riskinottoon meillä ei ole varaa.

Mika Ahola

FM, ympäristötiede

Mikkeli

Mikko Oksanen

Insinööri (amk), yrittäjä

Mikkeli