Lukijalta: Eduskuntavaalien paikallisen tuloksen arviointia — "Joskus paras oppi on oman toiminnan ja vaalityön kriittinen arviointi"

Eduskuntavaalit ovat ohi, osa rannalle jääneistä ehdokkaista on pettynyt ja etsii syitä huonoon vaalitulokseen muista ehdokkaista, ehdokasasettelusta, jopa äänestäjistä. Esiin on nostettu tulevien vaalien äänten keskittäminen, joka on epävarma ratkaisu.

Esimerkiksi mikkeliläisiä SDP:n ehdokkaita oli 2015 eduskuntavaaleissa kolme, jotka keräsivät yhteensä 9 314 ääntä. 2019 vaaleissa ehdokkaita oli kaksi, jotka keräsivät yhteensä 8 047 ääntä. Eli äänten keskittäminen 2019 vaaleissa ei SDP:tä Mikkelissä auttanut. Mikkeliläisehdokkaiden kokonaisäänimäärä laski 1 267 ääntä (13,6 prosenttia), vaikka samanaikaisesti SDP:n äänimäärä vaalipiirissä nousi 2,1 prosenttiyksikköä.

On hyvä muistaa, että jokainen puolue haluaa Kaakkois—Suomen vaalipiirin alueelle täyden listan eli 17 ehdokasta. Lisäksi eduskuntavaaleissa ehdokasasettelun pitäisi olla kahdeksan kaupungin alueella tasapuolinen ja vaihtoehtoja tarjoava. Ehdokasasettelun periaatteet päättää puolueen piirikokous ja hallitus, ei yksittäinen puolueyhdistys.

Eduskuntavaalien ehdokaslistoille ei ole tarkoituksenmukaista ottaa ehdokkaita, jotka eivät ole tosissaan, sillä käytössä olevan suhteellisen vaalitavan johdosta, oman puolueen ehdokkaiden yhteisäänimäärä ratkaisee läpimenijöiden määrän.

Näissäkin vaaleissa nähtiin, ettei kenenkään aikaisemman ehdokkaan tai kansanedustajan ääniä voi automaattisesti siirtää toiselle ehdokkaalle. Etelä-Savon alue Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinna menetti 2019 vaaleissa seitsemästä kansanedustajapaikasta kaksi, eikä Mikkelistä tullut valituksi yhtään ehdokasta.

Jälkiviisauden tarkoitus on oppia. Joskus paras oppi on oman toiminnan ja vaalityön kriittinen arviointi, joka jokaisen ehdokkaan tulisi tehdä.

Jarno Strengell

kaupunginvaltuutettu (sd.)

Mikkeli

Luetuimmat