Mielipide: Vapaapalokuntien toiminta on turvattava

Suomessa on 700 sopimuspalokuntaa eli vapaapalokuntaa. Niissä työskentelee noin 15 000 hälytyskelpoista henkilöä. Etelä-Savossa vapaapalokuntia on 31.

Pelastustoimella on vuodessa noin 110 000 hälytystehtävää. Vapaapalokunta osallistuu niistä yli puoleen.

Pelastustoimen kokonaiskustannukset ovat 360 miljoonaa euroa vuodessa. Summasta 65 miljoonaa menee vapaapalokuntien palkka-, kiinteistö-, ajoneuvo-, varuste- ja koulutuskuluihin.

Ongelmaksi on tullut se, että vapaapalokunnissa lähtöajaksi on voitu määrittää esimerkiksi viisi minuuttia, joka edellyttää varallaolovuorossa olevan vapaapalokuntalaisen asumista ja oleskelua palolaitoksen lähettyvillä.

Näin lyhyt valmiusaika on katsottu vuonna 2019 Itä-Suomen hovioikeudessa työajaksi, josta tulee maksaa varallaolovuorossa nykyisen 30 prosentin sijasta täyttä noin 10 euron tuntipalkkaa lisineen.

Pelastuslaitos on ilmoittanut, ettei sillä ole muutokseen varaa. Osaan vapaapalokuntien sopimuksista muutetaan syksyllä 2020 lähtöajaksi 15–30 minuuttia, lyhennetään tai poistetaan varallaoloaika ja nostetaan joidenkin vapaapalokuntien maksamaa noin 10 euron hälytysrahaa.

Vaikka sopimuksia muutetaan, käytännössä vapaapalokuntien lähtöajat pysyvät entisellään.

Muuten maaseutuasukkaiden, lomailijoiden ja yritysten pelastustoiminta heikkenee merkittävästi. Se nostaa muun muassa vakuutusmaksuja sekä vähentää maaseudulla asumisen ja työskentelyn mahdollisuutta.

Jos hovioikeuden päätös jää voimaan, on tärkeää sovitella vapaapalokuntalaisten korvaukset sille tasolle, ettei heidän vuosikorvauksensa laske.

Kiireisessä työ- ja perhe-elämässä voi olla vaikeaa sitouttaa itseään vaativaan vapaapalokuntien hälytysrinkiin, jossa korvaukset ovat jo nyt hyvin pienet tai korvausta ei makseta ollenkaan.

Jarno Strengell

JHL-pääluottamusmies, kaupunginvaltuutettu (sd.)

Mikkeli