Lukijalta: Maaseutu maksaa, mutta ei hyödy maakaapeloinnista

Sähkömarkkinalaki vuodelta 2013 velvoittaa sähkönsiirtoa harjoittavien yhtiöiden parantamaan sähkön toimitusvarmuutta. Usein tämä tarkoittaa maakaapelointia.

Mutta näkyy olevan yhtiöitä, jotka lunastavat maata avolinjojen viereltä ns. puuvarmoiksi. Laissa määrätään myös, että vuoden 2019 loppuun mennessä 50 prosenttia jakeluverkon liittyjistä pitää olla näiden ”toimitusvarmojen” linjojen piirissä.

Nyt ovat yhtiöt lähteneet velvoitteita täyttämään lähinnä kalliilla maakaapeloinnilla. Kun maallikkona seuraa noita verkkoyhtiöiden maakaapelointitöitä, kohdistuvat ne usein taajamiin tai niiden läheisyyteen.

Perusteena investoinneille näyttää olevan tuo lain edellyttämä asiakaskattavuus 50 prosenttia liittyjistä eikä ne todelliset ongelmat eli haja-asutusalueiden usean vuorokauden sähkökatkot. Yleensähän taajamissa ei ollut aiemminkaan kovin pitkiä katkoksia.

Nämä investointikustannukset viedään tietenkin liittyjien maksettavaksi. Siirtomaksut ja niiden korotukset ovat kaikille verkkoyhtiön asiakkaille samat myös niillä, joilla parannuksia ei ole tehty. Lähes 400 euron perusmaksu siirrosta on kohtuuton, jos toimitusvarmuus ei ole omalla kohdalla parantunut.

Mökin mummo, vakituinen asukas, kesämökkiläinen ja maaseutuyrittäjä maksaa tässä tapauksessa taajamien hyvinvoinnista. Maksujen korotukset tulisikin ohjata sinne missä todellinen hyöty.

Martti Laine
Lieviskä, Puumala